Oma Blogi

”Alussa aina vaikeaa, lopussa kiitos seisoo!”

Päteeköhän tämä sama vanha tuttu lausahdus myös oman blogin kirjoittamisen aloitukseen? Tuntuu ettei hommassa pääsee oikein alkuun, onkohan tässä edes mitään järkeä, miksen vain tyytyisi seuraamaan muiden blogeja näitä välillä kommentoiden, olisihan se myös vaivattomampaa… Näin kun asiaa mietin, niin tajusin tämän lausahduksen ja sen mieleen tuomien ajatusten sopivan myös blogissani käsiteltäviin aiheisiin; äitipuoleuteen ja odotuksen odottamiseen, ja itseasiassa elämään ylipäätänsä! Ei näidenkään kanssa ole aina helppoa, ainakaan alussa. Mutta toivottavasti vaiva ja yritys palkitaan, niin että saan blogissani jaettua mielessä pyörivät ajatukset, äitipuolen pää ei räjähtäisi ihan niin usein roolinsa tuomien haasteiden johdosta ja ennen kaikkea, saisin joku kaunis päivä rinnalleni sen oman tuhisevan nyytin… ja olisin KOKONAINEN!

Näillä sanoilla toivotan sinut tervetulleeksi seuraamaan matkaani kokonaisuuteen. Pitäkää penkeistä kiinni, matka voi olla kuoppainen… 🙂

PS. Olen kertonut haluavani oman lapsen puolikkaiden lisäksi mm. jotta voisin nähdä tässä omia piirteitä, voisin nähdä häntä joka päivä ja olla vastuussa hänestä ilman, että joku muu tekee kaikki tärkeät päätökset. Omaa oikeaa lasta odottaessa, tämä blogi olkoot minun oma lapseni. Tätä hallitsen minä, ei kukaan muu!!!