Sosiaalinen media täyttyy erilaisista uuden vuoden toivotuksista, kuluneen vuoden muisteluista ja arvuutteluista mitä uusi vuosi tuleekaan tuomaan tullessaan. Ja kyllä minäkin myönnän laittaneeni googleen hakusanaksi oman nimeni + saa-sanan. Jotain outoja tekstiviestejä, vatsan väänteitä ja näpäytyksiä pitkille kynsille on tämän perusteella luvassa… Hmmm… Ei siis juurikaan mitään uutta 🙂 Sanomattakin lie selvää mitä minä toivon tulevalta vuodelta…

Lukemani perusteella vuosi 2013 on ollut monelle turha, pettymyksiä ja suruakin täynnä. Niinhän se oli, kun asiaa alkaa miettimään. Kaikki rakkaat lemmikkini siirtyivät pitkän elämänsä päätteeksi ajasta ikuisuuteen, kaikkia samana vuonna. Miten voikin olla! Menetin anoppini, jota en ehtinyt oppia tuntemaan tarpeeksi hyvin. Lastakaan ei kuulunut, kuten kaikki hyvin tietävät. Terveyden kanssakin oli ongelmia ja työtkään eivät maistuneet. Paljon tekemättömiä kotitöitä sisällä sekä puutarhassa. Luntakaan ei tullut jouluksi… Oliko menneessä vuodessa sitten mitään hyvää? Hmmm… No ainakin meille tuli uusi karvainen perheenjäsen jos ei muuta. Ja ei tullut avioeroakaan (jes!) ja voisin jopa sanoa olevani tyytyväinen parisuhteeseeni, etenkin loppu vuosi on ollut perin seesteinen. Lapset ovat kasvaneet ja kehittyneet. Talousasiatkin ovat jotakuinkin tasoittuneet. Yhteenvetona voisi todeta viime vuoden olleen ikävillä menetyksillä höystetty välivuosi.

Miltä nyt sitten tuntuu? Juuri nyt tuntuu menkkakipuja. Aluksi en tiennyt onko tämä nyt menkkakipua vai mitä sillä tunne on kuitenkin erilainen kuin ennen operaatiota, vai kuvittelenkohan vain… Punaista on ainakin näkyvissä joten, oletan ettei eka kierto operaation jälkeen tuottanut toivottua tulosta, mutta uusi vuosihan ei ole vielä alkanut… Uusi vuosi, ja vanhat kuviot tällä rintamalla siis… Paremmalla menestyksellä tosin. Ihan pakko!!! Eli toiveikkaalta tuntuu!!!

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!!!
…ja kiitos kuluneesta vuodesta kaikille hengessä mukana olleille 🙂