Olen laiska

Olen ollut hyvin laiska kirjoittamaan. Suoraan sanoen unohdin koko sivun! Tällä hetkellä makaan kämpällä, ei kyllä tämä on ennemmin paskaläävä, odotan Mi.a töistä, että pääsemme kauppaan. Tuntuu vaan että en taas syystä jos toisesta kehtaa näyttää naamaani kylällä. Tein typeriä virheitä, ja nytten pelkään jopa sitä, että taas kaikki jättää minut, koska aina kaikki kyllästyy virheisiini ja jättää minut. En ymmärrä että miksi aina teen virheitä. Melkeenpä vielä samat virheet. Tänään olin normaalisti koulussa, mutta olen harkinnut lopettamista, koska saisin työttömillä enemmän rahaa. Ja saisin olla kotipaikkakunnalla, eikä joka aamu tarviisi herätä kaupunkiin.

Kun kirjoitan aina puhelimella teksteistä tulee yksitoikkoisia ja tylsiä 🙁 kun ei saa kuvia, eikä muutettua fontin kokoa. En tiedä mistä kirjottaisin, kun elämä rullaa aina samalla tavalla.

Suhteet Oma elämä

I try my best…

Kappas kappas, istun bussissa matkalla kouluun, niin päätinpä kertoa hieman tämän viikon tapahtumista.
Kihlattuni Mi. tietää että inhoan sitä, jos hän juo viikolla. No eikös hän sitten tietenkin keskiviikkona rahaa saadessaan mennyt T.lle ja M.lle juomaan ne kuuluisat muutamat! Noh, päätin että en minä sille voi suuttua, kun ei ole pariin viikkoon juonut.
Minä sitten siirryin kämpälleni, yksin, odottamaan parasta kaveriani V.tä. Kun hän tuli, makasimme sängyllä miettien mitä voitaisiin tehdä, keksimättä mitään. Kummatkin oltiin ihan PA niin ei hyödyttänyt. Noh päätin kokeilla jäätä tikulla ja kysyin, voisiko Mi. laittaa minulle pari kymppiä. Tietysti voisi. NOH, sieltä ei aivan kahtakymppiä tullut, vaan sata euroa! Noh kyllähän me hyvin nopeasti keksittiin tekemistä!

Ei muuta kun jalkaa toisen eteen ja kohti pitseriaa. Perinteinen kinkku,ananas,jauheliha,kana pizza! Siitä siirryimme s-markettiin. Vessakuvii piti ottaa vanhojen muistojen verestämiseksi. Ison mässy kassin kanssa suuntasimme takaisin kämpälleni, mikä tarkoitti sitä, että tyttöjen päivä lähestyi uhkaavasti loppua.

Noin kahdeksan aikaan Mi. saapui pienoisessa tuiterissa. Joka minua alkoi ärsyttämään, mutta yritin olla tyyni. Pian hän mölöytti käyneensä Igorin luona. Kiehui jo melkein. Sitten hän päätti että minun pitäisi passata häntä! Ei onnistu. Lähdin saattamaan V.tä kotiin ja Mi. meni ostamaan tupakkaa. Kun tulin riitelimme taas. Olin niin väsynyt taistelemaan. Lopulta sovimme itkujen ja itsensä pahoinpitelyn jälkeen.
Suutin Mi.lle kun riitelyn aikana hän otti viiltelyni esille, Suutuin enemmän koska olin lopettanut sen, ja hän ei selvästi ymmärtänyt että en voi sille mitään ja että se on vain pako keino.

Kävin keskiviikkona myös sossussa, varatulla ajalla, keskustelemassa elämän tilaanteestani ja uudesta vuodesta.

Suhteet Oma elämä Rakkaus Ystävät ja perhe