San Josen kautta Puerto Viejoon

Tulimme Costa Rican Karibianmeren puolelle Puerto Viejoon jälleen Caribe Shuttlen pikkubussilla. Jouduimme tekemään yhden yön pysähdyksen San Josessa, koska yhteen putkeen matka olisi kestänyt 9-10 tuntia ja se ei kuulostanut kovin houkuttelevalle. San Josesta voisi mainita lyhyesti, ettei kaupungissa ollut mitään käymisen arvoista. San Jose on suoraan sanottuna aika ruma suurkaupunki ja siellä oli kaiken lisäksi kylmä (n. 20c)! Eli visiittimme täällä oli vain ”pakollinen paha” matkalla Karibianmeren puolelle.

Puerto Viejo olikin sitten kaikkea muuta kuin mitä San Jose oli. Puerto Viejosta tuli heti ensimmäisestä hetkestä lähtien todella rennon letkeä fiilis. Vähän samanlainen tunnelma kuin Belizen Caye Caulkerilla. Jotenkin vaan tykätään molemmat Karibianmeren puoleisesta tunnelmasta. Puerto Viejo ei ole yhtään niin turistien täyttämä kuin Manuel Antonio ja Tamarindo olivat, mikä oli meistä hyvä juttu. En usko, että Puerto Viejoon edes tehdään mitään pakettimatkoja ja siksi paikka onkin hyvällä tavalla ”alkeellinen”. Katukuvassa ei näy ketjuravintoloita tai kahviloita, vaan kaikki paikat ovat kivan pieniä ja persoonallisia.

Täällä pystyi jälleen aistimaan aitoa Karibialaista tunnelmaa kun kaduilla näkyi paljon tummia rastapäisiä miehiä ja Bob Marley soi vähän joka paikassa. Myös marijuanan haju leijaili joka kadun kulmassa ja sitä yritettiin myös kaupata ahkerasti. Olin lukenut jostain, että Puerto Viejossa olisi hyvinkin aggressiivista huumeiden kauppaamista ja jotenkin vaarallisen oloista, mutta meille ei kyllä sellaista fiilistä tullut. Marijuanan kaupittelijat ymmärsivät kyllä ihan kerrasta kun sanoi kiitos ei ja missään vaiheessa ei kyllä tullut sellainen olo, että kaduilla kulkeminen ei olisi ollut turvallista. Kaikin puolin Puerto Viejo oli kiva pieni rantalomakohde ja hinnatkin olivat hieman halvemmat kuin Tyynenmeren puolella.

Ainut mainittava miinuspuoli Puerto Viejossa onkin sitten sää. Jostain syystä Karibianmeren puolella sataa vettä huomattavan paljon enemmän kuin Tyynenmeren puolella ja täysin aurinkoisia päiviä on harvassa. En tiedä mistä tämä johtuu, sillä olimme Tamarindossa ja Manuel Antoniossakin aivan sademetsän vieressä eikä kummassakaan paikassa tullut vesipisaraakaan siellä olomme aikana. Eli sademetsää ei varmaan voi sateesta syyttää. Puerto Viejossa vettä satoi kuudesta päivästä neljänä. Onneksi suurimmat sademäärät tulivat yöaikaan ja sadepäivinäkin paistoi ajoittain aurinko, mutta kyllähän se vesisade rajoittaa aika paljon tekemisiä. Eli jos suunnittelet lomamatkaa Costa Ricaan, kannattaa harkita tarkkaan kummalle puolelle maata aikoo matkustaa. Ilmeisesti sää on Karibianmeren puolella ympäri vuoden yhtä sateinen ja nytkin olimme kuivan kauden aikana reissussa. Toki jos on pidemmällä reissulla, niin sadepäivät ei niin haittaa, mutta kyllähän se viikon mittaisella reissulla harmittaa jos kaikkina päivinä sataa vettä..

Mutta toki Puerto Viejossakin paistoi aurinko ja hyvin pääsi rannalle ottamaan aurinkoa sekä nauttimaan kauniista maisemista. Antti onnistui myös vähän kärtsäämään itseään auringossa, mikä ollaan muuten reissun aikana onnistuttu välttämään suhteellisen hyvin. Caye Caulkerilla taidettiin palaa molemmat aika huolella, mutta muuten ollaan muistettu lisätä aurinkorasvaa riittävästi. Emme tehneet mitään sen ihmeempiä Puerto Viejossa kuin nautimme auringosta silloin kun se paistoi ja rentouduimme.

Yhtenä päivänä kävimme kuitenkin katsomassa laiskiaisia orpojen ja vahingoittuneiden laiskiaisten hoitokodissa. Sisäänpääsymaksu oli noin 25€ johon kuului kahden tunnin opastettu kierros ja samalla tuki hoitokodin toimintaa, mikä oli tosi kiva juttu. Hoitokodissa siis hoidetaan laiskiaisia, jotka ovat esimerkiksi pudonneet puusta ja loukkaantuneet tai pieniä laiskiaisia joiden emo on kuollut tai hylännyt ne. Laiskiaiset pyritään aina vapauttamaan takaisin luontoon, eikä laiskiaisiin saanut koskea tai muuta vastaavaa, joten paikka vaikutti todella eläinystävälliseltä eikä miltään turistien huvittelupaikalta. Ja voi että miten ihanan suloisia ne laiskiaiset oli! Olisin voinut tuijotella niitä koko päivän. Hoitokodissa oli sekä kaksisormisia että kolmisormisia laiskiaisa, jotka ovat siis ihan eri eläimiä ja aivan erinäköisiäkin. Molemmat olivat tosi suloisia 🙂 

Bocas del Toron kautta Panama Cityyn

Puerto Viejosta meidän oli tarkoitus jatkaa matkaa Panaman Bocas del Toroon, mikä on pieni saari Karibianmeren puolella, mutta sää muutti suunnitelmiamme. Sinnekin oli luvattu vesisadetta koko seuraavalle viikolle ja meillä olisi enää noin puolitoista viikkoa lomaa jäljellä täällä etelässä. Meitä ei todellakaan houkutellut viettää viimeisiä aurinkolomapäiviä vesisateessa, joten teimme nopean ratkaisun lähteä suoraan Panama Cityyn, mistä lentomme New Yorkiin lähtee reilun viikon päästä. Tai suoraan ja suoraan.. Matka oli hyvinkin pitkä ja mutkikas ennen kuin pääsimme Panama Cityyn.

Jouduimme ensin matkustamaan 5 tuntia Puerto Viejosta Bocas del Toroon minibussilla ja veneellä, koska sieltä pääsisi helpoiten Panama Cityyn. Bocas del Torossa kävelimme suoraan ostamaan liput yöbussiin, joka veisi meidät 11 tunnissa perille Panama Cityyn. Onneksi yöbussissa oli vielä tilaa, joten pääsimme matkaan vielä samana iltana. Niinpä vietimme iltapäivän Bocas del Torossa ja illalla lähdimme jälleen veneellä mantereelle ja sieltä sitten taksilla sekä bussilla koti Panama Cityä.

Bocasista pääsisi Panama Cityyn myös lentämällä (1h), mikä oli alkuperäinen suunnitelmamme, mutta luonnollisesti kaikki lennot olivat jo täynnä emmekä saaneet vaihdettua lentolippujamme aikaisemmalle päivälle. Eli olimme maksaneet lentoliput (n.120€/hlö), ettei meidän tarvitsisi istua 11 tuntia yöbussissa, mutta emme sitten käyttäneet niitä ja jouduimme joka tapauksessa istumaan sen puuduttavan bussimatkan! Mutta elämä on valintoja ja auringonpaiste meni nyt matkamukavuuden edelle, eikä 120€ ole niin iso summa että sen menetys harmittaisi kovin paljoa. 

Eli aikamoista reissaamista on ollut tämä loppumatka! Yllättävän kivuttomasti meni kuitenkin tuo 11h yöbussikin ja taisin nukkua lähes koko matkan. Bussi oli ihan Suomen busseihin verrattavissa ja matkan aikana pysähdyttiin useita kertoja wc/ruokatauoille. Nyt siis ollaan Panama Cityssä nauttimassa viimeisiä päiviä auringossa ja ensi viikolla New Yorkiin! En voi käsittää, että ollaan oltu jo reilu pari kuukautta reissussa. Aika on mennyt järkyttävän nopeasti, eikä koti-ikävä ole iskenyt kertaakaan. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja parin viikon päästä ollaankin jo kotona. Apua..