Ihan tavallisena keskiviikkona
Jostain syystä tajusin eilenillalla nukkumaan mennessäni, että tänään on ehkä meidän viimeinen ihan tavallinen arkipäivämme sellaisena kuin olemme arkeamme kuopuksen syntymästä lähtien eläneet. Vaikka menenkin töihin vasta lokakuussa, käynnistyy työarki jonkinasteisena jo huomenna, kun lähden koulutusreissulle Helsinkiin. Se tietää kolmea yötä poissa kotoa ja erossa lapsista. Ensimmäistä kertaa. Se tietää myös yhteistä lomaviikonloppua miehen kanssa. Mies nimittäin ajelee perjantaina perässäni Helsinkiin ja lapset menevät kahdeksi yöksi mummilaan.
Ensi maanantaina on vuorossa päiväkotiin tutustuminen. Silloin sovimme, kuinka tutustumiskäyntejä nyt syyskuussa jatketaan. Itse olen ajatellut, että parin viikon ajan lapset voisivat käydä hoidossa muutamana päivänä viikossa puolikkaita päiviä. Kolmannella viikolla harjoiteltaisiin 5-6-tuntisia päiviä niin, että he ehtisivät nukkua päiväkodissa myös päiväunet. Ja sitten onkin aika aloittaa työ- ja päiväkotiarki täydellä teholla. Kaikki tämä tuntui eiliseen asti vielä kovin kaukaiselta.
Tätä taustaa vasten päätin, että taltioin muistiin ihan tavallisen päivämme. Näin se kului:
3.40-3.55 Esikoinen itkeskelee mutta on täydessä unessa. Jään hetkeksi pötköttelemään hänen sänkyynsä, koska räkäisen nenän vuoksi hän nukkuu levottomasti. (Aamuöistä onnea on täysimittainen lastensänky!) Varttitunnissa hän kuitenkin vaipuu takaisin syvään uneen. Kun olen hipsimässä pois, kuopus ääntelee omassa sängyssään. Hyssyttelen hetken ja hänkin jatkaa uniaan. Minä livahdan takaisin miehen viereen.
4.45 Kuopus ääntelee uudestaan ja käyn hakemassa hänet parisänkyymme. Ehdin hädin tuskin laskea häntä väliimme, kun hän alkaa tuhista tyytyväisenä.
5.50 Esikoinen herää ja kiiruhdan jälleen hänen sänkyynsä. Torkahdamme molemmat.
6.20 Kuopus herää ja herättää miehen. Me esikoisen kanssa kömmimme ylös kymmenen minuuttia myöhemmin.
6.30-8.00 Aamutoimia: aamupalaa, vaatteiden vaihtoa, potalla käyntiä, hammasten pesua. Mies lähtee töihin.
8.00-8.45 Lapset leikkivät ja katselevat Pikku Kakkosta. Minä esivalmistelen lounasta ja imuroin alkuviikon sotkut keittiöstä. Saan imurointiapua molemmista lapsista ja luovutan melko pian imurin heille. Heidän imuroidessaan ehdin käydä pikaisesti ehostautumassa.
8.45 Ulos ja rattaillen bussipysäkille vastaan aamupäivän leikkitreffiseuralaisia.
9.00-11.30 Leikkiä ja lounastelua vieraiden kanssa. Lounaaksi lämmitän eilen tekemäni jauhelihakastikkeen ja keitän sen seuraksi sormiruokailijoiden suuhun sopivaa pastaa.
11.30 Nukkupuuhiin kuopuksen vaipanvaihdon ja esikoisen pottailun kautta. Kuopus selaileen hetken kuvasanakirjaansa ja pyrkii sitten omaan sänkyynsä. Hän nukahtaa sinne hetkessä, kun luen esikoiselle. Esikoinen jää lukupuuhien jälkeen odottelemaan unta.
12.00-14.00 Lasten päiväunet. Minä keittän kahvia, viikkaan pyykkejä, pakkaan laukkuja, kirjoitan blogia.
14.00 Käyn herättämässä esikoisen, jotta hänen päiväunensa eivät veny liian pitkiksi. Hissuttelemme hiljaa, jotta pikkusisko saa vielä nukkua. Luemme kirjaa ja kokoamme palapeliä.
14.20 Kuopus herää ja liittyy palapelipelileikkeihin. Leikistä uhkaa tulla yhtä tappelua, joten siirrymme välipalalle.
14.45 Välipalan jälkeen suuntaamme ulos. Lasten toiveesta kävelemme pienen lenkin kotikulmilla. Esikoinen liikkuu potkumopollaan ja kuopus istuu työnnettävässä kolmipyörässään. Lenkin jälkeen puuhastelemme omalla pihalla: esikoinen pesee linnunkakkoja maalipensselillä ja kuopus nyppii kuorikkeita pensaiden juurilta.
15.45 Siirrymme sisälle valmistelemaan ruokaa.
16.00 Isi tulee kotiin ja pääsemme syömään.
16.30 Isi ja esikoinen lähtevät ulos leikkaamaan nurmikkoa. Minä jään kuopuksen kanssa siivoamaan sisälle.
16.50 Totean, ettei siivoamisesta kuopuksen kanssa tule mitään, joten mekin lähdemme ulos. Touhuamme niitä näitä omalla pihalla, kunnes ruoho on leikattu. Sen jälkeen käymme koko perheen voimin läheisellä hiekkakentällä juoksemassa 60 metrin rataa, mikä on esikoisen mielestä parasta hupia.
18.00 Minä siirryn sisälle hoitamaan siivouksen loppuun.
18.30 Iltapala puuroineen, muroineen, pähkinöineen, hapankorppuineen ja mandariinilohkoineen.
19.10 Iltakylpy. Lapset läiskivät tyytyväisinä omissa ammeissaan ja me saamme miehen kanssa käydä rauhassa suihkussa.
19.45 Nukkupuuhiin. Tänään olisi ollut miehen vuoro hoitaa iltasadut, mutta koska en ole huomenna kotona, halusin hoitaa lukemisen. Kuopus selaileen jälleen kuvasanakirjaansa ja esikoisen kanssa luemme muita kirjoja.
20.15 Yritän poistua lasten nukkumishuoneesta mutta kuopus saa kilarit ja joudun varttitunnin tekemään lähtöä moneen kertaan.
20.30 Kuopus nukkuu. Esikoinen jää odottelemaan unta.
20.45 Esikoinen nukkuu.
20.45-21.00 Järjestelen hetken paikkoja ja tyhjennän pyykkikoneen.
21.00-21.45 Kirjoitan blogia, mies lukee kirjaa.
22.00 Minäkin siirryn sänkyyn lukemaan ja juttelemaan miehen kanssa.
Jossain vaiheessa käyn nukkumaan.
***
Päivä ei olisi voinut tavanomaisempi olla! Näin me todellakin olemme vuoden verran elelleet: Päivämme ovat aina alkaneet aikaisin moniin muihin lapsiperheisiin verrattuna. Vaikka lapsemme monessa suhteessa ovatkin eri maata, tässä suhteessa he ovat olleet samanlaisia. Molemmat ovat vauvasta asti heränneet varhain. Joskus se on tuntunut tuskaiselta, mutta toisaalta olen ollut rytmiin aina myös tyytyväinen. Ehdimme aina nauttia aamiaisen koko perheen voimin ennen kuin isi noin puoli kahdeksan aikaan lähtee töihin.
Aamupäiviin olen pyrkinyt järjestämään jotain aktiviteettia, yleensä leikkitreffejä tai kerhokäyntejä. Niiden tarjoamat aikuiskontaktit ovat olleet henkireikäni. Päiväunille olemme lähes aina kiiruhtaneet kotiin, sillä kotona nukkuminen käy huolettomammin ja minä olen saanut oman hengähdystaukoni. Olen myös kuopuksen kanssa pitänyt alusta asti yllä rytmiä, jonka tahdittamana päiväunia nukutaan puolen päivän tienoilla, kun esikoinenkin nukkuu. Aamupäivällä hänen on annettu nukkua vain sen verran, että tämä onnistuu. Nykyisin kuopus kaipaisi pieniä varttitunnin torkkuja aamupäivällä, muttei läheskään joka päivä malta niitä nukkua.
Päiväunien jälkeen puuhastellaan omalla porukalla kotona, ellei sitten saada naapureista päiväkahvi- ja välipalaseuraa. Kun isi neljän tienoilla palaa töistä, syödään iltaruoka. Sen jälkeen yleensä ulkoillaan, käydään muskarissa tai kaupassa, tehdään kotitöitä, saadaan vieraita tai piipahdetaan itse vieraisilla. Iltapuuhat aloitetaan puoli seitsemän tienoilla: yleensä syödään ensin iltapala ja käydään sitten kylvyssä, toisinaan tehdään toisinpäin. Puoli kahdeksan ja kahdeksan välillä suunnataan lukupuuhiin ja puoli yhdeksään mennessä lapset ovat tavallisesti unessa. Omat harrastuksemme olemme sijoittaneet aikaisiin aamuihin ja lasten nukkumaanmenoaikoihin: mies liikkuu parina aamuna viikossa ennen töihin menoaan, minä taas parina iltana, kun on miehen vuoro laittaa lapset nukkumaan.
Näitä päiviä kaikessa tylsyydessään tulee vielä varmasti ikävä.