Meillä oli tänään siivouspäivä. Joulusiivouspäivä.

Päivä alkoi kahveilla ja croissanteilla kahvilassa. Saattoi meille yksi jouluinen pullakin kolmeen pekkaan maistua.

Aamukahvien jälkeen kiiruhdimme Mukulakadulle. 

Mukulakatu on lasten leikkipaikka keskellä Joensuun keskustaa. Sellainen ihan oikea minikokoinen vanhan ajan puukaupunki kujineen, puoteineen, satamineen ja kahviloineen. 

Sellainen paikka, jossa voi ensin vähän kiipeillä ja piiloutua  ja sen jälkeen leikkiä kauppaa, kahvilaa, postimiestä, veturinkuljettajaa, merikapteenia tai kalastajaa. Ihan vain lempijuttujamme mainitakseni.

Leikin lomassa voi istahtaa hetekeksi piirtämään, askartelemaan tai leikkimään puisilla leluilla. (Tai jättää lapset värittämään ohjaajan valvovien silmien alle ja käydä itse maksamassa lisää parkkiaikaa.) Askarteluhuoneessa voi myös pistää pystyyn nukketeatteriesityksen tai vetaytyä lukukammariin kirjojen pariin. Tällä hetkellä lukukammariin oli tosin loihdittu talvinen satumaa.

Mukulakatu on sellainen paikka, jossa viihtyvät lapset ja aikuiset. Kotiäitivuosinani meillä oli sinne kausikorttikin, nykyisin piipahdamme siellä muutaman kerran vuodessa viikonloppuisin. Esimerkiksi joulusiivouspäivänä.

Niin ja se siivous! Se oli tehty, kun puolilta päivin palasimme kotiin.

Joskus asiat vain tapahtuvat itsestään. 

(Ja minä ihan oikeasti kysyin mieheltä, haluaako hän siivous- vai lastenviihdytysvuoron. Luulen, ettei hän tullut ajatelleeksi Mukulakatua. Hän ajatteli vain leikkipuistoa ja räntäsadetta ja luuli valitsevansa mukavamman vaihtoehdon. Raukka.)

Me viimeistelimme lasten kanssa jouluvalmistelut koristelemalla kuusen. Nyt saa joulu tulla.

Hyvää joulua! 

(Mukulakatu on myös sellainen paikka, jonka valaistuksessa on mahdotonta ottaa laadukkaita kuvia. Ainakaan kännykällä. Ja minulle näyttää olevan mahdotonta muistaa ottaa mukaan järkkäri. Olen yrittänyt sitä valehtelematta ainakin kymmenen kertaa. Nyt mennään siis näillä.)