Siellä missä pippuri kasvaa
Mitä muuta Phu Quocilla voi tehdä kuin maata rannalla? No, vaikka mitä! Suurista rakennusprojekteista huolimatta yli puolet saaresta on luonnonsuojelualuetta. Koskematonta luontoa siis riittää. Paras tapa tutustua saareen on vuokrata skootteri. Itsekin ajoin ensimmäistä kertaa yksin skootteria Phu Quocilla (yleensä istun takana jonkun toisen ajaessa). Jos mä pystyin siihen niin säkin pystyt! Jos skootterilla ajo tuntuu aivan ylivoimaiselta (kuten kuvasta näkyy ei oo onnistuneesta kokeilusta huolimatta mun suosikkipuuhaa) ja olette liikkeellä porukalla, niin taksin vuokraaminen päiväksi on myös hyvä vaihtoehto.
Tässä postauksessa tutustutaan muutamaan suosikkikohteeseemme Phu Quocilla. Listatut kohteet sijaitsevat saaren pohjoisosassa. Niihin voi tutustua yhden päivän aikana, mutta jaettiin ne usealle eri päivälle (kuten meillä on tapana). Päädyttiin näihin paikkoihin sattumalta, kun ajeltiin päämäärättömästi ympäri saarta. Eli kannattaa varata aikaa, tarkkailla ympäristöä ja pysähtyä, kun näkee jotain mielenkiintoista.
RACH VEM – uinuva kalastajakylä
Rach Vem oli erittäin piristävä löytö kaukana turistikeskittymistä. Pitkiä puulaitureita, hymyileviä paikallisia, kissanpentuja ja kalastajia työssään. Kylässä aika tuntui pysähtyneen, ja näimme vain kaksi muuta länsimaalaista reissaajaa, saksalaisen pariskunnan. Heidän kanssaan jutellessa huomasimme taas, kuinka eri tavalla ihmiset voivat kokea jonkun paikan. Meidän mielestä kylässä oli ihana tunnelma, toinen pariskunta koki paikan ahdistavaksi, likaiseksi ja tylsäksi. Kukaan kylässä ei puhunut englantia, mutta meille hymyiltiin, ja pysähdyimme leikkimään paikallisten lasten kanssa. Saksalaiset sanoivat, että paikalliset ovat vihamielisiä ja tuijottavat heitä inhottavasti. Meidän kokemus oli täysin päinvastainen. Totta on, että kylässä ei ole turisteille suunnattuja aktiviteetteja, mutta siksi pidimmekin siitä. Kylä on kaukana kaikesta, ja voisin hyvin kuvitella hengailevani siellä pari päivää laiturilla kirjaa lukien ja riippumatossa torkkuen. Tällä hetkellä kylän lähellä on yksi resortti, mutta joidenkin suunnitelmien mukaan koko kylä aiotaan pistää matalaksi ketjuhotellien tieltä. Toivotaan, ettei näin käy.
PHU QUOC COUNTRYSIDE – pippuria ja olutta
Ajaessamme Rach Vemilta takaisin Ong Langille näimme Phu Quoc Countryside –maatilan mainoksen, jossa luki ”Pepper farm – free tour and home made beer”. Ensimmäisen kerran paikan ohittaessamme emme pysähtyneet, koska ajattelimme, että kyseessä kuitenkin joku huijaus ja rahastus (ihana asenne meillä), ja ehkä paikka on meidän makuun liian turremainen. Ong Langin Rock Barissa saimme kuitenkin maistaa paikallista olutta (Phu Quoc Beer). Muutaman teollisen Saigon-oluen jälkeen maku oli erittäin virkistävä, jopa kaltaistemme olutsnobien mielestä. Baarin omistaja Jenny kertoi, että hänen veljensä pyörittää kyseistä Phu Quoc Countryside –tilaa, jonka yhteydessä on panimo, missä olut tehdään. Pienpanimo Phu Quocin kaltaisella lomasaarella on aikamoinen harvinaisuus, joten pakkohan meidän oli palata tarkastamaan tilukset. Olimme joka tapauksessa suunnitelleet käyvämme jossain vaiheessa pippuritilalla.
Kierros alkaa tunnelmallisesta kahvilasta, jossa on suositeltavaa ostaa jotain pientä. Emme kuitenkaan kokeneet, että meitä olisi painostuttu ostamaan yhtään mitään. Halusimme joka tapauksessa maistaa tilan tummaa olutta, koska Rock Barissa oli tarjoalla vain vaaleampaa versiota. Kierroksen ajaksi saimme päähämme vietnamilaiset hatut. Eka ajatus oli, että onko tätä pakko pitää päässä, ja näytän idiootilta. Auringon porottaessa taivaalta myönnyin, ja lopulta poseerattiin kilpaa oppaamme kanssa.
Tilalla kasvaa monia eri vihanneksia ja hedelmiä, mutta se tunnetaan etenkin pippureistaan. Pippuria viedään Eurooppaan asti, muun muassa Italiaan ja Saksaan. Mulla meni pippurin kasvatusinfot vähän ohi, kun keskityin fiilistelemään tilan rauhallista tunnelmaa.
Malttamattomina kyselimme, että missä se panimo on, ja kierroksen lopussa päästiin vihdoin tutustumaan yllättävän isoihin tuotantotiloihin. Opas oli aika hämmentynyt meidän olutnörttien kysymyksistä, joten palasimme nopeasti myymälän puolelle. Mukaan ostettiin oluen lisäksi tilan omaa pippurisuolaa, joka on meillä edelleen käytössä. Nam!
PHU QUOC BEE FARM – mehiläisten elämää
Mulla on tapana huutaa ”Mä en kestä!”, kun näen jotain todella söpöä. Tuota huutoa Chrisu saikin kuunnella Phu Quoc Bee Farm –mehiläistilalla, koska se oli vaan yksinkertaisesti älyttömän söpö paikka. Pastellinväriset mehiläispesät, kahvilan hassut kyltit, hiljaa virtaava puro, auringossa makoileva koira ja herkullinen kakku aiheuttivat hetkellisen, voimakkaan onnellisuusryöpyn. Kahvilassa symppis tyttö kertoi meille hunajan valmistuksesta, ja maisteltiin inkiväärillä ja kanelilla maistettua hunajaa. Lähtiessämme hän huikkasi meille: ”Thank you for beeing with us!”
Todellakin - mä en kestä.
Seuraa reissuamme myös muualla:
FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN / BLOGIT.FI / BLOGIPOLKU
Kommentit
Apua miten ihanalta vaikuttaa kaikki, etenkin toi mehiläistarha <3 Onneks on jo omatkin reissusuunnitelmat suht hyvällä mallilla, muuten matkakuume karkais varmaan ihan liian korkeisiin lukemiin :D
Kiitos Linda! Minne suuntaat seuraavaksi?
Oh näyttää ja kuulostaa ihanalta! Näytin nguyenille nää teidän phu quoc postausten kuvat ja ruvettiin saman tien guuglailemaan lentoja. :D Ei olla kumpikaan vielä käyty siellä, joten se on aika varmasti meidän seuraava vietnamin matkakohde, kiitos siis hyvistä vinkeistä! :)
Mahtavaa! Todellakin suuntaatte sinne. Kerro sitten, kun lennot on buukattu, ja laita lisäkysymyksiä tulemaan. Millaiset yhteydet Nha Trangista on? Pääseekö suoraan vai miten?
Onpa kivan näköistä, ihania kuvia olette ottaneet! :)
Itse olen kirjoitellut juuri blogiini Puerto Ricon matkasta, jos sellainen kiinnostaa. :)
http://blogit.kauneusjaterveys.fi/pilketta/ruokakulttuuria-ja-ravintolak...
Toi Rach Vem vaikuttaa kyllä tosi kivalta paikalta. Siihen me ei omilla skootteriretkillä eksyttykään. Skootteriajelut oli kyllä melkein parasta hupia saarella, vaikka itse tyydyinkin istumaan peräpenkillä. Tosin osa teistä oli sen verran pomppuisia, että meni siinä kyllä vähän paikat kipeäksi eikä yhden päivän aikana viitsinytkään ihan mielettömän pitkiä retkiä tehdä. Mutta kylläpä tulikin taas matkakuume näitä kuvia katsellessa. Onneksi talviloma on jo ihan pian :).
Kommentoi