Vuoden 2022 tavoite: oma stressitaso alas

Oletko miettinyt omaa hyvinvointiasi kuinka analyyttisesti? Itse en nuorempana tehnyt sitä lainkaan, vasta nyt vanhempana. Vanhemmiten on muutenkin alkanut asennoitua omaan elämään eritavalla, mikä taitaa olla aivan luonnollista, ja siksi ajattelin nyt käydä niitä muutamia asioita läpi tässä kirjoituksessakin – talous, oma keho ja yleinen hyvinvointi.

Jokaisella meistä on se oma ensisijainen kohde omassa elämässä. Toisilla se on koti ja talous, toisilla ura, tai liikunta tai yleinen hyvinvointi. Monesti esimerkiksi ura ja työ saattavat mennä sen liikunnan ja hyvinvoinninkin edelle. Toisinaan voi tuntua, että raha ei riitä hyvinvointiin, oma talous voi olla ajautunut ongelmiin, eikä  se oma kehokaan oikein toimi, eli ei kiinnosta se liikuntakaan.

Itse tein jo aikoja sitten perusanalyysin omasta taloudestasi. Keräsimme kuukauden ajan kaikki ostokset, lainaerät, osamaksut, harrastekulut – kaikki laskut yhteen ja katsoimme mihin se raha oikeasti menee, ja sitten vertasimme tulosta talouden tuloihin. Meillä oli esimerkiksi useampi pieni osamaksuostos ja pari pientä lainaa, eikä taloudenhoito muutenkaan ollut aivan parhaalla tasolla. Tuli ostettua ilman suunnitelmallisuutta, ja ruokakulutkin olivat hurjat, harrastuksista puhumattakaan verrattuna todellisiin tuloihin. Silloin astuivat markkinoille mahdollisuudet saada vakuudeton laina kattamaan nuo pienet kulut, joten ne saatiin niputettua yhteen. Ei se mitään varsinaisesti pelastanut, mutta toi selkeyttä raha-asioihin ja aloitti oman talouden selventämisen.

Talous ja ruoka

Seuraavassa vaiheessa oli aika opetella entistä enemmän kokkaamaan kotona ja suunnittelemaan ruokia etukäteen. Siinä auttoi mm. Marttojen opit, jotka toivat rakennetta omaan ruokavalio ajatteluun ja nopeasti oppi rakentemaan ja suunnittelemaan ruoat siten, että ne olivat entistä terveellisempiä eikä rahaakaan mennyt enää niin paljon. Totta kai se vaati hieman enemmän ajattelua, mutta ei se ruoanlaittokaan ole yhtään huono yhteinen harrastus – kannatan kokeilemaan, ei kukaan ole kokki syntyessään, mutta omat maut kehittyvät ja omat taidot kasvavat – ja ennenkaikkea se on taloudellinen tapa edetä omassa elämässä eteenpäin. Tämä oma kokkaus on tuonut meidän perheeseen paljonkin uusia kokeiluja, mikä onkin tarpeen sillä vuosien varrella tulleet uudet ruoka-aineallergiat ovatkin pakottaneet uudenlaisiin ruokalajeihin.

Harrastukset ja hyvinvointi

Yksi iso asia omassa hyvinvoinnissa ja taloudessakin saattaa olla ne ovat harrastukset. Varsinkin nykyään kun voit harrastaa ja samalla tehdä samaa asiaa ammatiksesi, esimerkiksi pelata tietokonepelejä! En itse olisi voinut kuvitellakaan silloin 80-luvulla ostaessani ensimmäisen tietokoneeni kotiin, että jonakin päivänä joku voisi oikeasti pelata ammatikseen. Pelaaminen voi olla hyvä harrastus, mutta mitä korkeammalla tasolla haluaa pelata, sitä kovemman tason laitteet siinä tarvitaan, ja ne maksavat. Pelaaminen voi myös pahimmillaan alkaa viedä aikaa kaikelta muulta, joten on hyvä tehdä sillekin oma suunnitelmansa, aikataulu – joka antaa aikaa myös muulle elämälle kuten kavereille ja liikunnalle. Se liikkuminen ei välttämättä tarkoita sitä, että menet ryhmäliikuntatunneille tai hankit itsellesi salikortin. Liikkuminen voi tarkoittaa vaikka vain sitä että käyt pari kertaa päivässä ulkona kävelyllä. Varsinkin jos pelaat pari tuntia, niin ulkoilu ennen pelaamista ja pelaamisen jälkeen on oikeasti hyväksi  – niin keholle kuin mielelle, ja silmille sekä aivoille.

Omat harrastukset ovat muuttuneet sillä en ole päässyt matkustamaan nyt pariin vuoteen lainkaan. Olen kuitenkin aktiivisesti yhteydessä ystäviini eri maissa ja toivon, että jonain päivänä arki olisi taas normaalimpaa ja matkustaminen vapaampaa, ilman nykyisiä rajoituksia, jotka tekevät matkustamisesta liian rakenteellista minulle.

Hyvän olo tunne

Missä tilanteissa olet huomannut itsessäsi että saat oikeasti hyvän olon tunteen? Se vaihtelee meillä jokaisella, ja meidän jokaisen tulisi varata aikaa itsellemme joka viikko nimenomaan saadaksemme itsellemme hyvä olo. Tavoitteena kuitenkin sellainen toiminta, joka ei vahingoita kehoasi tai rasita liikaa talouttasi. Onnellinen elämä on pitkälti asioiden tasapainoittamista, eikä koskaan ole liian myöhäistä – luota minuun, olen kokenut sen. Monesti elämässä eri asiat saattavat tuntua, ettei mikään enää toimi, tai kaikki toiveet ovat turhia. Silloin on parempi yrittää löytää uusia katsantokantoja, tavata ystäviä – elämä kyllä tuo yllätyksiä tullessaan, sekä niitä positiivisia että niitä huonompia.

Oma stressitaso alas

Nyt olemme aloittaneet vuoden 2022 ja minä tein itselleni päätöksen, että en stressaisi niin paljoa asioista, joihin en voi itse vaikuttaa. Samalla pyrin tekemään muutaman asian erilailla, kuin mitä olen tehnyt, sillä tiedän niidenkin auttavan oman stressin hallintaan. Listaan tähän omat tavoitteeni, millaiset sinun olisivat?

  • pidän yhden vapaapäivän älylaitteista viikossa – tai ainakin yhden illan, eli laitan puhelimen sivuun klo 18 enkä koske siihen kuin vasta seuraavana aamuna, tai jos joku soittaa minulle
  • en katso enää somepäivityksiä juuri ennen nukkumaan menoa ja teen muutenkin parhaani että nukkumapaikkani on mahdollisimman hyvässä kunnossa aina, sillä nukkuminen mahdollistaa kehon latautumisen seuraavia koitoksia varten
  • olen enemmän yhteyksissä ystäviini, muutenkin kuin vain viestejä lähettämällä
  • en stressaa sellaisista asioista, joihin en voi itse vaikuttaa
  • seuraan omaa kulutustani ja mietin pari kertaa ennen uusien tavaroiden ostamista, enkä osta jos en oikeasti tarvitse
  • opettelen uuden ruokalajin valmistamisen, ja vähintään yhden uuden jälkiruoan – mieluummin kuitenkin useammankin
  • lisää liikuntaa elämässäni, vaikka vain kävellen
Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Puhutaan rahasta

Miksi kaikki pitää olla aina vain nopeampaa

Nykymaailman meno tuntuu kaikessa yksinkertaisuudessaan korostavan nopeutta ja helppoutta. Lähes kaikissa elämän osa-alueilla pitää pystyä tekemään kaikki entistä helpommin ja nopeammin. Kun samalla työtkin tehdään entistä nopeammin, ja työajat ovat pienentyneet, on meille kaikille tullut entistä enemmän vapaa-aikaan. Mutta onko meillä todellisuudessa enemmän todellista vapaa-aikaa kuin ennen? Vaikka teimme enemmän ruumiillista työtä kansakuntana vielä pari vuosikymmentä sitten ja raadoimme maamme eteenpäin viemiseksi, oli meillä silloinkin vapaa-aikaa. Siihen aikaan vain ei ollut digitekniikkaa, internettiä eikä mitään mobiililaitteita, joten esimerkiksi ihmisten kohtaamiset tapahtuivat paikanpäällä ja puhelimitse. Nykyään ihmisten kohtaamiset järjestyvät paljon diginä, josta myös osaksi kiittäminen viime vuonna seuraksemme saapunutta virusta.

Mutta takaisin tuohon nopeus ajatukseen. Meidän monet peruspalvelummekin perustuvat entistä nopeampaan palveluun. Tällaisia ovat niin pankkipalvelut kuin nettikasinoiden nopeat kotiutukset, markettien pikakassat, etukäteen netistä tehtävät tilaukset ja niiden hakemiset tavarataloista. Onko mikään näistä nopeutuneista palveluista kuitenkaan todellisuudessa helpottanut elämäämme, vai ovatko ne tuoneet vain uusia tehtäviä ja kiireen tunnun. Kun kaikki tapahtuu entistä nopeammin, luomme illuusion jatkuvasta kiireestä, vaikkei todellisuudessa mitään kiirettä olisi. Me vain haluamme kaiken ja nyt, ei huomenna.

Yksi suurimmista nykypäivän kiireen tekijöistä on aina mukana oleva älypuhelin. Sen mukana kulkee useilla myös työasiat, omat muistilaput ja nykyään myös ne valokuvakansiot sekä kaikki kontaktit kavereihin eri digitaalisten sosiaalisten kanavien kautta – ja tämä kaikki on tapahtunut viimeisten 20 vuoden aikana. Muutos, jota kukaan ei voinut nähdä etukäteen. Vaikka se onkin tuonut paljon hyvää, on se tuonut myös tämän nopeusajattelun ja kiireen meille entistä läheisemmäksi aamusta iltaan.

Kiire ei ole hyväksi meille ihmisille

Mitä jatkuva kiire tarkoittaa pääkopallemme? Ei ennen ”tarvittu” nykyisiä uusia (ja nopeita) palveluita, joissa paetaan arkea erilaisiin retriitteihin. Ennen harrastettiin kiireetöntä tekemistä vapaa-ajalla, eikä sitä vapaa-aikaa täytetty kaikella mahdollisella. Silloin kyllä ei ollut tarjollakaan mitään, joten olisi syynä sittenkin meillä ihmisillä nimenomaan se, että emme tunnu olevamme koskaan täysin tyytyväisiä nykyhetkeen ja kaipaamme aina vain ”parempaa”. Puhutaan ”suorittavasta ihmisestä”. Meiltä odotetaan suorituksia lapsena koulussa, sitten opiskellessa ja aikuisena odotukset tulevat sekä työstä että omasta sosiaalisesta verkostosta. Näin on ainakin useimmilla meistä, se kuuluu tämän hetken kulttuuriimme ja ilman sitä ei varmaan olisi tapahtunut menneiden aikojen teknisiä kehityksiä, eikä kukaan oikeasti halua palata aikaan entiseen.

Miten saataisiin muutos?

Se, että ennen tuntui ihmisillä olevan enemmän aikaa keskustelemiselle ja pelkälle olemiselle, on mennyttä, sillä nykyaikainen tehokkuusajattelu ja tehokkuus vaatimukset eivät anna siihen mahdollisuutta. Kun kuitenkin samalla tiedämme, ettei nyt eikä tulevaisuudessa tunnu työt riittävän kaikille, joudutaan jossain vaiheessa kuitenkin miettimään uusi tapa työn ja tehokkuuden ajattelulle. Meidän on löydettävä koko yhteiskunnan laajuudelta uusi hitauden ihannointi, tai ainakin päästävä pois tästä ”aina vain nopeammin” ajattelusta. Kuka oikeasti tarvitsee esimerkiksi joka päivä 24h auki olevia ruokakauppoja?

Ota hetki ja pysähdy

Jokaisen meistä pitäisi ehtiä aina välillä pysähtyä. On hyvä miettiä mitä on tekemässä elämässään, ja mitkä ovat todella ne asiat, jotka tekevät omasta elämästä elämisen arvoisen. Osalle meistä se on ura, toisille perhe, jotkut meistä keskittyvät täysin omaan itseensä. Tärkeintä kuitenkin on tuo pysähtyminen, elektronisten laitteiden sivuun laittaminen ja vain oman itsensä kanssa hetken viettäminen. Se on ihan sama juttu myös yritysmaailmassa: jos olet joskus laittanut oman yrityksen pystyyn, pitää sinun aina välillä pysähtyä miettimään sen yrityksensakin nykytilannetta, ja minne olet viemässä sitä tulevaisuudessa. Vaikka emme tiedä mitään tulevaisuudesta, kuten viime vuosi meille karvaasti opetti, voimme kuitenkin aina pysähtyä miettimään niitä asioita mitä olemme tehneet, ja mitä meillä on nyt. Eikä silloin tarvitse tehdä sitä kiireessä – aina löytyy hetki aikaa omalla itselle ja omalle tulevaisuudelle.

 

Kulttuuri Ajattelin tänään Ostokset Päivän tyyli