”Pitkästä” aikaa taas ravintoloiden ja fiinimmän syömisen pariin. Kävin katsastamassa Kallioon Kolmannelle Linjalle keväällä avautuneen ravintolan.

Kolmon3n, Kolmas Linja 11

Menuita oli tarjolla sekä laajempana maisteluna (6 ruokalajia) että lyhyempänä kolme ruokalajia käsittäneenä joulumenuna. Lisäksi ravintola tarjosi mahdollisuutta tilata annoksia erikseen listalta. Alkaneen pikkujoulukauden kunniaksi otimme joulumenut ja niille sopivat viinit.

Kuva alkupaloista jäi uupumaan, mutta akvaviitilla maustettu lohitartar ja katajanmarjalla maustettu punajuuri olivat varsin toimivia. Aika turvallinen ja hyvän kokoinen aloitus.

Reilun kokoinen ja reilusti tummunut kuva pääruuasta.

Pääruoka oli sen sijaan ehkä runsain mitä olen tämän tason ravintoloissa nähnyt. Porsaan pikkukinkkua, savustettua porsaankylkeä, savuselleripyrettä (jossa epäilen tosin olleen myös sinappia) ja tummaa luumukastiketta oli niin paljon, että annoksen loppuun saattaminen alkoi tehdä tiukkaa. Kastikkeen luumuisuudesta en mene sanomaan mitään, sillä päällimmäisenä mieleeni jäi vain täydellisen kypsä ja murea pikkukinkku ja sen kanssa mainiosti yhteen pelannut pyre. Savuporsaan kylki oli myös maukas, mutten lopulta keksinyt sille oikein funktiota annoksessa. Ja olihan siellä ne pakolliset porkkanat ja lantutkin. Mutta se kinkku, oijoi.

Asian ytimessä. Nauraisin tälle kuvanlaadulle ellei se lähinnä itkettäisi.

Jälkiruokana joulumenussa tarjoiltiin karamellisuklaista piparijuustokakkua, karpalohilloketta ja pomeranssikreemiä. Olin hyvin epäileväinen pomeranssikreemin suhteen, sillä koen saaneeni kyseisestä mausteesta hienoisen yliannostuksen joka jouluisen piparijäädykkeen muodossa. Nyt mauste ei edes häirinnyt, sillä olin niin keskittynyt tuhoamaan juustokakkua. Ihanan tuhti suklaan ja piparkakun yhdistelmä oli niin hyvä, että söin oman palani lisäksi taas puolet toisen syöjän annoksesta. Jälkiruuan seurana mehukas Muscat-viini, en taida edes kertoa mitä mieltä olin.

Kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen yllätys, jotenkin kuvittelin että Kallion parhaat olivat ne Nyt-liitteen ylihehkuttamat Sandro ja Lemon Grass. Onneksi olin väärässä.

Ja lopuksi taas vessajuttu. Menin ennen lähtöämme korjaamaan naamaa ja huulipunaa toiletin puolelle, kun sisään yhden hengen tilaan asteli viereisessä pöydässä istunut mies. ”Hyvältä näyttää”, hän totesi ja meni koppiin. Koin parhaaksi poistua paikalta pikimmiten.

Ensimmäinen kuva: http://s3-media4.fl.yelpcdn.com/bphoto/dOd5j6I5j2varBvAqHooew/l.jpg