Camping in NZ – Do it with Style

DSC04911.jpg

Untitled.jpg

Bora Boran jälkeen vaihdoimme seikkailuvaihteen vaihteen päälle ja siihen Uusi-Seelanti on täydellinen paikka. Uuden-Seelannin talous on vahvasti turismiin nojaava ja etenkin DIY ja seikkailuturismi on täällä kova juttu. Mitään loistoresortteja ei niinkään löydä, mutta campgroundeja löytyy pilvin pimein. Sillä mekin päätimme kiertää Pohjois-Saareen telttailemalla, eikä millään perusluomutyylillä vaan Wicked Campersien twistillä! Vai mitä sanotte esimerkiksi David Bowie pakusta? Cool, eh?

Meidän paku ei ollut ihan noin raflaava, koska emme halunneet nukkua itse pakussa, vaan meillä oli erikseen teltta katolla(!!!). Nämä autot olivat hieman uudempia ja hillitympiä, mutta kyljissä kuitenkin ei enempää eikä vähempää kuin Johnny Cash ja George Orwell sitaatteineen. Auto oli mukavan iso kahdelle rinkkoineen, ruokineen, matkapöytine ja -tuoline ja telttaankin olisi majoittanut mukavasti pienen perheen (max 5 henkeä).

Mahtavinta camping-reissussa oli vapaus – ensinnäkin ollaan tien päällä ja voi pysähtyä milloin vain kokkaamaan, pulahtamaan uimaan, räpsimään kuvia tai vain nauttimaan auringosta. Sitten biksut kuivumaan tuulilasin alle ja Suomesta kannettuja salmiakkeja syömään. Seuraavan yön majoitus yleensä etsittiin netistä vähän ennen seuraavaan matkakohteeseen saapumista. Useimmat leirintäalueet ovat myös kauniilla paikalla, meren, joen tai vaikkapa kuumien lähteiden äärellä (tämä saattaa kuulostaa itsestäänselvyydeltä kokeneille karavaanareille, mutta minulle ja varmasti monelle tätä lukevalle uutta!). Alla olevat auringonlasku ja kuunnousu kuvat on otettu Napierin leirintäalueelta. Kannoimme rannalle kertakäyttögrillin, retkipöydän ja -tuolit, hyvää grillatavaa ja tietenkin tuhdin uusi-seelantilaisen punkun. Ja nautimme upeasta illasta.

camps.jpg

capm.jpg

DSC04939.jpg

DSC05034.jpg

DSC05039.jpg

Sitten niitä vähemmän mukavia puolia. Juuri viimeisenä aamuna kun olimme lähdössä Waitomon luoliin huomasimme renkaan puhjenneen. No, tämähän voi sattua aina. Luolaseikkailun jälkeen onnistuimme vaihtamaan renkaan ja ajella Aucklandiin. Muuten campingelämä on intensiivistä! Ensinnäkin kaikista laitteista (tietokoneet, padit, puhelimet, kamera, navi) on akut lopussa ja ensimmäisenä pistokkeita saa etsiä leirintäalueiden yleisistä tiloista. Meillä siis ei ollut asuntoautoa, eikä sähköpaikkaa. Toinen on sosiaalisuus – sinun on pakko olla ainakin hieman sosiaalinen. Joskus ruoanlaittopaikalla pitää jonottaa liettä (tämä onneksi vain KERRAN) ja muutenkin yleisissä tiloissa ei voi olla kuin kotonaan ja oman rytmin mukaan. Suihkussa ja vessassa käynti on aina pieni säätönsä, kun välillä ne sijaitsevat parin sadan metrin päästä teltasta. Eli tällaista yleistä hotellimukavuuksien puutetta, joihin voi suhtautua joko positiivisesti tai sitten ikävästi. Meillä pääsääntöisesti kaikki meni iloisesti, mutta välillä olisi ollut kiva olla ihan omassa rauhassa kokkaamassa.

Niin ja tosiaan – hyvässä ja pahassa teltan kanssa ollaan lähempänä luontoa. Ensimmäiset kaksi yötä vuoristossa olivat helvetillisen kylmiä!!!! Minulla oli KAIKKI mahdolliset vaatteet ja silti meinasi paleltaa. Rannikolle saavuttua helpotti ja viimeiset yöt pystyin nukkumaan ihan vain alusvaatteilla, luksusta. Toisaalta oli ihanaa kuunnella lintujen ääniä, jotka todellakin olivat erilaisia kuin eurooppalaiset sirputukset. Napierissa meillä oli meri aivan vieressä ja aaltojen kohinaan oli ihana nukahtaa ja herätä. Ah..

DSC05137.jpg

Lopulta ihan muutamia speksejä – me maksoimme tuosta pakustamme NZD 39 (ca. EUR 27) päivä. Campingpaikkamme maksoivat NZD 20 – 40 (eli noin 15 – 30 euroa). Paikat olivat siistejä, sisältäen vessat, suihkut lämpimällä vedellä, kokkauspaikat. Muuten rahaa ei mennyt kuin joihinkin retkiin ja aktiviteetteihin sekä ruokiin ja paria kertaa lukuunottamassa kokkasimmekin koko reissun itse. Tiet Uudessa-Seelannissa ovat hyvät ajaa, tosin välillä todella kiemuraiset, että pirteänä kannattaa olla. Välimatkat Pohjois-Saarella eivät ole kamalat, ja koska nähtävää on niin paljon pitkin saarta, ei pitkiä pätkiä tarvitse ajaa yhdellä kertaa. Mitäs muuta? Kaikenkaikkiaan suosittelen lämpimästä! Hauska seikkailu ihan aikuisellekin! :) Alla meidän reitti.

kartt.jpg

kulttuuri matkat
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.