Aloha ja Mahalo Honolulusta
Aloha!
Viimeiset kolme päivää olemme tutustuneet Oahun saareen ja pääasiassa Honoluluun. Saavuimme torstai-iltapäivänä ja heti ensimmäisenä lähdimme käveleksimään maailmankuululle Waikiki – rannalle. Airbnb – majoituksemme oli kätevästi Waikikin aivan alkupäässä ja sieltä oli hyvä aloittaa tutustuminen.
Seuraava aamu aukeni pilvisenä ja päätimme lähteä vuokra-autolla katsastamaan Pearl Harborin ja saarta muutenkin. Pearl Harborissa on neljä maksullista kohdetta mm. USS Missouri taistelualus, USS Arizona Memorial ja Pacific Aviation Museum, sekä maksuton museo Pearl Harborin tapahtumista yleisesti. Me valitsimme USS Missourin, joka maksoi $25 / hlö.
Tunnelmaa hieman latisti vähän aikaisemmin saamamme huonot uutiset, mutta kyllä alus ja museo mielenkiintoisia olivat. On niin paljon helpompi päästä sisään historiallisiin tapahtumiin, kun on konkreettisesti paikan päällä katsomassa. Toisen maailmansodan päättänyt Japanin antautuminen on myös allekirjoitettu USS Missourin ”Surrender Deckillä”. Opas kertoili yksityiskohtaisesti rauhansopimuksen allekirjoituksesta, mutta atomipommeista kukaan ei maininnut sanallakaan.
Airbnb – hostimme on työskennellyt juurikin USS Missourilla myymässä matkamuistovalokuvia ja kysyin häneltä, että mitenkähän japanilaiset turistit tuntevat noita menestystarinoita kuunnellessaan. Hänen mukaansa japanilaiset turistit kertoilevat ylpeänä, kuinka heidän isoisänsä olivat toteuttamassa yhtä sotahistorian hienointa iskua Pearl Harboriin. Sodissa ei ole voittajia eikä häviäjiä – ainoastaan häviäjiä…
Seuraavan aamun aloitimme pirteästi Goofysta, orgaaniseen ja lähituotantoon pyrkivästä ravintolasta. Ruoka oli todella hyvää, tosin valitsemani Green Smoothie oli kyllä jopa liian vihreä minun makuuni. 
Kauniin sään innoittama lähdimme kävelemään Honolulun maamerkkiin – Diamond Headin kraaterille, joka näkyy taustalla alla olevassa kuvassa. Itse haikkaus kraaterin reunuksen huipulle ei ole puolta tuntia pisempi urakka, sillä autolla / bussilla pääsee kraaterin sisälle. Mikäli haluat hieman enemmän reippailua, niin Waikiki – rannalta kraaterille kävelee noin toisen puoli tuntia.
Vaikka reitti ei ole pitkä, on se aika jyrkkä – etenkin lopun portaat – ja kuuma. Reitillä ei juurikaan ole varjoa tai tuulta, mutta paljon turisteja, joten hien ainakin saa hyvin pintaan! Näköalat huipulta on aika komeat Honolulun suuntaan, josta alin kuva on napattu.
Nyt on Hawaii sitten taputeltu tältä reissulta. Tänne on pakko päästä uudestaan! Lueskelin myös muista saarista Mauista ja Big Islandista (Hawaii) ja sielläkin riittäisi vaikka mitä katseltavaa. Muuten Hawaii ja etenkin Oahu on mielenkiintoinen sekoitus Aasiaa, Polynesiaa ja Amerikkaa. Täällä on todella paljon japanilaista alkuperää, mutta myös korealaisia. Aiemmin minulle sanottiin Honolulun olevan parhaat päivänsä jo nähnyt, mutta kyllä täällä paljon rakennettaan myös uutta ja aika dynaaminen fiilis minusta on. Muuten kyllä pidin enemmän Kauain luonnosta ja vähemmän turistisesta, kaupunkimaisesta miljööstä.
Keskustelin airbnb – hostiemme kanssa (molemmat paljasjalkaisia hawajilaisia monen sukupolven takaa) ja oli yllättävää huomata kuinka paljon ja avoimesti he inhoavat manneramerikkaa ja amerikkalaisia! Heidän mukaansa he eivät ole millään muotoa ”yhdysvaltalaisia” ja ainoastaan hawajilaisia. Heidän mielestään on sääli kuinka amerikkalainen kulttuuri on jyrännyt alkuperäisen kulttuurin, mutta samalla myöntävät, että Hawaii pitkälti elää manneramerikkalaisten turistidollareista.
Tämä on kyllä yksi reissaamisen hienoimmista puolista – tavata ihmisiä eri puolilta maailmaa ja kuulla erilaisia näkemyksiä. Meillä oli aivan huiput hostit täällä ja kävimme heidän kanssaan kaksi kertaa syömässä ja myös Magic Polynesia showssa, jonne he saivat halvemmat liput. Itse show oli aika kamalaa turistihöttöä, mutta kahden paikallisen kanssa silti autenttinen kokemus! ;)
Happens next – Ranskan Polynesia!