Jotain painajaisen ja farssin väliltä
Seuraa lyhyt jatko-osa surulliseen Apostille-tarinaamme.
Vauvojen syntymätodistukset käväisivät tässä välissä jo kerran Suomessakin. Ihan vain saadakseni ne bumerangina vahvistuksen kanssa takaisin, että todellakin USA on Haagin kansainvälisen Apostille-sopimuksen mukainen valtio. Ja ne apostillet tarvitaan. Piste.
Aikaisemmin ystävällinen blogini lukija oli lähettänyt minulle otteen hänen Kaliforniassa syntyneen lapsensa syntymätodistuksesta ja yhdessä tuumin todettiin niiden sisältävän samat tiedot ja allekirjoitukset. Hän ei ollut tarvinnut mitään muuta sertifikaattia ja sillä päätin itsekin kokeilla. Ilmeisesti säännökset ovat muuttuneet tai tiukentuneet, koska tämä ei mennyt läpi. Ei sillä, Suomen maistraatin toiminta oli jälleen todella nopeaa, asiallista ja ystävällistä. Aivan kuten oli muutama vuosi sitten, kun tarvitsin todistuksia naimisiinmenoa varten.
Kuten aiemmin sanoin, otin myös Jenniferiin yhteyttä. Hän lähetti minulle linkin, jonka uskoi olevan oikea menettely. Tuon linkin olin jo alussa löytänyt ja mielestäni tehnytkin kaiken täysin sen ohjeistuksen mukaisesti. Ehdin jo lähes räjäyttää pääni turhautumisesta, kunnes tajusin ongelman: meidän alkuperäiset syntymätodistukset eivät kelpaa! Niillä voisi siis pyyhkiä vaikka hmmm.. takapuolta.
Taho, johon syntymätodistukset lähetin, eivät voi sertifioida ”paikallisia” virkailijoita vaan ainoastaan ”läänin” virkailijoita. Eli ENSIKSI minun tulee tilata uudet viralliset kopiot syntymätodistuksista läänistä ja SITTEN vasta lähettää ne osavaltion toimistoon. Aaahh, ok. Tietenkin, kuinka en tuota heti tajunnut. Duh.
Helpotus asioiden selviämisestä vaihtui pian uuteen turhautumiseen. Jotta pystyn tilaamaan uudet viralliset kopiot läänistä, minun tulee saada hakemukseen notaarin leima todistaen meidät virallisiksi vanhemmiksi. Tässä vaiheessa jälleen kiukunkyyneleet alkoivat väkisinkin puskea pintaan. Ei jumankeuta, klassinen ojasta allikkoon – tilanne. En jaksa edes alkaa miettimään, miten tällainen notaarileima onnistuu. Luultavimmin täkäläinen notaari ei kelpaa, vaan sen täytyy olla Jenkkiversio.
Syvä huokaus.
Tällä hetkellä mietimme, josko todellakin helpoin on lentää rapakon taakse asia hoitamaan. Oikeasti. Yhden ***** apostillen takia!
Jatkoa seuraa…
Aikaisemmat kitinät aiheesta täällä:
http://www.lily.fi/blogit/matkalla-perheeksi/lainopillista-apua-tarvitaan