Kitinän katkaisevat aktiviteetit
Luin juuri Morning Glory – blogin erinomaisen ihanan ja elämänmakuisen postauksen Pitkät (ja raskaat) illat. Annika kertoo perheensä iltahulinoista ja kuinka nukkumaanmenoa edeltävät tunnit ovat ne päivän raskaimmat – koko perheelle. Kommenttini tuohon postaukseen alkoin venymään siihen malliin, että teenpä siitä ex tempore oman postaukseni. Ja lukekaa siis tuo postaus, aivan ihana! 🙂
Voin vain kuvitella mitä meillä on vielä edessä, kun jo nyt alle puolivuotiaiden vauvojen kanssa tunnistin muutaman kohdan. Meidänkin perheessä alkaa ”loppukiri” siinä toiseksi viimeisen syönnin jälkeen. Vauvat ovat tuossa vaiheessa jo hieman väsyneitä ja yleensä etenkin poju vain kitisee koko välin. Kitinään auttaa vain jakamaton huomio, ei vain satunnainen lelun heiluttelu nenän edessä vaan sataprosenttinen omistautuminen, silmiin tuijottaminen ja jalkojen heiluttelu hassuja ääniä päästellen (ja joskus tämäkään ei auta kuin vartin verran). Tilannetta ei helpoja se, että äitikään ei ole enää ihan tikissä illan tunteina.
Viimeisten syöntien väliin onkin hyvä keksiä jokin kitinän katkaiseva aktiviteetti. Näin kesäaikaan iltakävely tekee hyvää (erityisesti vanhemmille!). Meidän vauvat ovat useimmiten hiljaa vaunuissa, joko torkkuen tai hymyillen vaunun uumenista – hiljaa. Kävelyn aikana voi nauttia rauhallisesta hetkestä ilta-auringossa. Tällöin on myös erityisen hyvä jutella vaikka tulevien päivien ohjelmasta tai muista edes hieman keskittymistä vaativista aiheista, se kun ei ole mahdollista jatkuvan kitinän ympäristössä.
Toinen aktiviteetti on iltapesut. Meidän perheessä vauvat kylpevät vain pari kertaa viikossa, eivät lainkaan joka ilta. Onnekseni mies tykkää kylvettämisestä, joten yleensä hän on kylpyammeessa ja kylvettää vauvat pidemmän kaavan mukaan, kun minä hoidan sitten kuivaamisen, rasvaamisen ja yökkärien pukemisen. Vauvat nauttivat kylpemisestä ja unohtavat hetkeksi koko iltaväsymyksen.
Olen käynyt joskus myös hoitamassa ruokaostokset vasta iltakahdeksalta, ihan vain kitinän katkaisevana aktiviteettinä. Se toimi hyvin, tosin oma motivaatio lähteä ruokaostoksille tuohon aikaan on hieman rajallinen…
Kitinän katkaisevan aktiviteetin jälkeen vauvat ovat yleensä vielä hetken aikaan kiinnostuneita vatsallaan makoilusta ja leluista, kunnes iltaväsymys lopullisesti saa vallan. Siinä vaiheessa lämmin maitopullo on toivottavasti yleensä valmiina. Iltamaidon jälkeen vauvat useimmiten ovat valmiita nukkumaan ilman mutinoita. Joskus jompi kumpi haluaa vielä vähän seurustella, mutta puolen tunnin sisään alkavat nämäkin pienet luomet luppaamaan.
Mutta siis – ettei tämän ihan liian auvoiselta kuulosta, niin ei meillä suinkaan joka ilta ole mahdollisuutta tuohon kitinän katkaisevaan aktiviteettiin. Tällöin käydään parin minuutin välein laittamassa tuttia huuleen, heiluttelemassa helistintä, nostamassa syliin, lohduttamassa, pyöräyttämässä takaisin selälleen mahalleen kierähtänyt vauva – tai toisinpäin, jne.
Niin ja välillä huokaistaan syvään tai purraan huulta toivoen, että kello olisi jo tarpeeksi paljon illan viimeiselle maitopullolle…