Melankolista onnea

Tänään on yksi sellaisia päiviä, kun kaikki vaan menee hyvin, kevyesti.

Töissä käsiteltiin lempiaiheitani, people topics. Eli palautetta annettiin puolin ja toisin. Käytiin läpi menneen vuoden saavutuksia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Mitä opimme virheistä ja kuinka tehdä asiat vieläkin paremmin tänä vuonna. Etenkin, kun itselläni kutkuttaa vatsan pohjassa aivan muut prioriteetit tälle vuodelle.

Olin saanut myös mielenkiintoisen meilin yhden ihanan lukijani toimesta. Tällaista ihmisten hyvyyttä on vaikea edes käsittää. Kiitos sinulle lukijani! Kirjoitan aiheesta tarkemmin myöhemmin. Vinkkinä voin vain sanoa, että ehkä tulevaisuudessa blogissa vilahtaa Muumi-kuoseihin puettuja vauveleita. 😉

Työpäivän jälkeen laitoin ulkoiluvaatteet päälle ja lähdin iltakävelylle kosteaan talvi-iltaan. Voi mikä ihana melankolinen onnellisuus valtasi koko kropan. Vedin keuhkot täyteen raikasta ilmaa ja suljin silmäni. Kuulokkeista soi surumielinen musiikki, joka kuitenkin oli täynnä onnea ja kauneutta. Pitää varmaan olla suomalainen ymmärtääkseen, että onnessakin on melankoliaa. Ja toisin päin.

Hymyilin koko matkan. Uppouduin omaan maailmaani ja ajattelin miten onnekas olenkaan. Ja kiitollinen.

Kunpa kaikki nyt menisi hyvin loppuun saakka.

Kuvat iltalenkiltä – sopivat täydellisesti tähän olotilaan. Ah. Ja musiikkina tämä: Coeur de Pirate – Oceans Brawl