Pelit seis! Noidannuoli Thaimaassa.
Juuri niin, tämä paskamainen tuttu päätti muistuttaa itsestään lähes kolmen vuoden tauon jälkeen. Olimme golfkentällä ja viidennen väylän lopulla selässä vihlaisi ja kuudennen alussa oli pakko todeta tilanteen vakavuus. Ei sillä, hermoni olivat muutenkin jo lähes selän kanssa yhtä kireällä, joten pelit seis ja toipumaan.
Siinä vaiheessa kun mieheni paria tuntia myöhemmin palasi hotellille, pystyin hädin tuskin nousemaan avaamaan ovea. Nyt tässä kylkiasennossa yhdellä kädellä naputtelen turhatuneisuuttani teille kaikille. Ensimmäistä kertaa tällä reissulla myös vatsa on ollut äreänä eilisillasta alkaen, joten kaiken kakkiaan apaattiset fiilikset juuri nyt. Lohduttavaa on, että täällä Chiang Raissa oli tarkoitus ottaa iisitsi kuten eilen kirjoitin.
Jos kirjoitusasentoni ei olisi niin hankala ja hidas, kirjoittelisin enemmänkin noidannuolesta ja kuinka se saa mielen nöyräksi ja kunnioittamaan ja arvostamaan tervettä kroppaa. Pienikin väärä liike aiheuttaa kyyneleet tirauttavan vihlaisun. Tuntee kyllä olevansa ihminen, ei sitten yhtään enempää. Toivottavasti selkä toipuu ylihuomiseen mennessä, jolloin edessä ovat lennot Bangkokin kautta Kambozdaan. Jos parannusta ei ole huomisaamuun mennessä tullut, niin sitten on lähdettävä etsimään lääkäriä.
Edellisen postauksen reissuväsymyskysymys oli daaah, niin turhaa kitinää, mutta heitä tänne parhaat selänhuolto- ja noidannuolen hoitovinkit!!!
