Rahasta – siitä hyvästä ja pahasta

Blogini alusta alkaen olen odottanut tiettyä kysymystä ja olen yllättynyt kuinka kauan ehti kestää, ennen kuin se minulle esitettiin Kohtuuttomat Ry:n puolesta. Ehkäpä en ole tavoittanut blogillani aiemmin ketään, joka todella harkitsisi kansainvälistä (ja tarkemmin yhdysvaltalaista) sijaissynnytystä vaihtoehtona perheen perustamiselle? Ei sillä, olen enemmän kuin onnellinen jokaisesta lukijastani. Jo nyt bloggailuni aikana olen saanut todella hyviä, miettimisen arvoisia kysymyksiä, tsemppausta ja myötäelämistä. Bloggailu on myös auttanut jäsentämään omia ajatuksia asian suhteen. Kiitos teille! Olette todella tärkeitä – joka ikinen lukija, tykkäys ja kommentti! <3

Sitten varsinaiseen aiheeseen ja siihen polttavaan kysymykseen:

Paljonko sijaissynnytys Yhdysvalloissa maksaa?

Ensimmäinen ”spoiler” – aion summata varsinaiset numerot vasta koko prosessin päätteeksi. En halua (enkä varmasti saakaan) luetella toimistomme ja hedelmöitysklinikkamme hinnastoa. Prosessin lopussa luettelen kaikki kustannukset niin kuin ne oikeasti kertyivät ja meidän pankkitililtä maksettiin. Haluan blogini olevan rehellinen ja läpinäkyvä tämän suhteen, joten toivottavasti voin antaa jollekulle asiaa pohtivalle realistisen kuvan odotettavista kuluista. Valitettavasti voin jo nyt sanoa niiden olevan korkeat…

Ettei tämä postaus mene aivan mussuttamiseksi, listaan seuraavaksi odotettavat kustannuserät.

Kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan, koska toimijoitakin on kaksi – 1) sijaissynnytystoimisto ja 2) hedelmöitysklinikka. Nämä kaksi saattavat joissakin tapauksissa toimia täysin erikseen, mutta me valitsimme sijaissynnytystoimiston suositteleman ja paljon yhteistyötä tekevän hedelmöitysklinikan. Hinnoitteluun tämä ei vaikuta, he eivät anna alennuksia puolin tai toisin.

Aloitan hedelmöitysklinikasta, koska se on yksinkertaisempi ja siitä meillä on jo enemmän kokemustakin. Me valitsimme klinikan suositteleman, kansainvälisille pareille tarkoitetun paketin (en itseasiassa muista, oliko meillä edes valinnanvaraa), joka sisältää:

  • kaikki munasolujen ja sperman luovukseen liittyvät kustannukset (psykologiset testit, muut etukäteistestit, siskoni hormonihoidot ja säännölliset tutkimukset, siskoni punkteerauksen, konsultoinnin, etc.)
  • kaikki alkoiden hedelmöitykseen liittyvät kustannukset (koeputkihedelmöitys, meidän jatkuva tiedotus, alkioiden pakastus)
  • kaikki sijaissynnyttäjän alkionsiirtoon valmistavat lääketieteelliset kustannukset (etukäteistestit, hormonihoidot, säännölliset tutkimukset ennen raskautta, alkionsiirto, säännölliset tutkimuset raskauden alkuvaiheessa rakenneultraan saakka)

Paketti ei sisällä munasolunluovuttajalle maksettavaa palkkiota (unknown egg donor fee) eikä comprehensive chormosome screening – testiä. Meidän tapauksessa jälkimmäinen kustannus tuli päälle, kun taas siskoni toimi munasolun luovuttajana (known egg donor). Myös siskolleni Suomessa tehdyt alustavat testit ja mieheni tekemä ylimääräinen spermanäyte menivät meidän rahapussista erikseen.

Sitten sijaissynnytystoimistoon. Heidän kustannuksensa jakautuvat suunnilleen seuraavanlaisesti:

  • Sijaissynnytystoimiston palkkio. Tämä on kiinteä summa, kattaen yleiset toimiston kulut, kuten sijaissynnyttäjien etsiminen ja testaus, sijaissynnyttäjän ja aiottujen vanhempien koordinointi ja yhteyshenkilönä toimiminen, aiottujen vanhempien konsultointi. jne. jne).
  • Sijaissynnyttäjän palkkio. Tämä on kiinteä palkkio useamman viikon hormonihoidoista, raskaudesta, synnytyksestä ja kahden ihminen toiveen mahdollistamisesta ja elämän mullistamisesta. Voiko sitä edes rahassa mitata? Tämän päälle tulee palkkio sijaissynnyttäjälle mahdollisista kaksosista (tai kolmosista jne). 
  • Sijaissynnyttäjän muut juoksevat kustannukset. Näitä ovat esimerksiksi menetettyjen palkkojen korvaus, mikäli sijaissynnyttäjä joutuu jäämään pois töistä raskauden vuoksi ja työnantaja ei tätä korvaa, tietty summa äitiysvaatteisiin, mahdolliset ylimääräiset vakuutukset. Kustanukset siis vaihtelevat sijaissynnyttäjästä ja raskaudesta riippuen.
  • Asianajokulut / hallinnointikulut. Nämä eivät ole järisyttäviä summia, mutta kasvattavat kokonaispottia. Näitä kuluja ovat esim. aiottujen vanhempien ja sijaissynnyttäjän välisen sopimuksen teko, vauvojen syntymätodistuksen ja vanhemmuuden todistamiseen liittyvät muodollisuudet, rahaston hallinnointi (meidän pitää siis avata kolmannen osapuolen rahasto, joka maksaa sijaissynnyttäjän kulut ja palkkiot ja jonka me siis rahoitamme (ks. kaksi edellistä bullet pointia). Raha ei siis missään välissä liiku suoraan sijaissynnyttäjän ja aiottujen vanhempien välillä.

Näiden lisäksi tulevat sitten meidän (aiottujen vanhempien) omat kustannukset, kuten matkat ja oleskelu Jenkeissä. Myös siskoni reissun luonnollisesti maksoimme kokonaisuudessaan. Lopuksi vielä ylimääräiset vakuutukset, eli vauvoilla on oltava vakuutus heidän syntyessään. Etenkin kaksoset yleensä syntyvät etuajassa ja joutuvat olemaan sairaalassa ja Jenkeissä tämä olisi iso summa omasta pussista maksettavaksi. Otimme myös siskolleni erityisen ”egg donor” – vakuutuksen komplikaatioiden tms. varalle, jota onneksi ei koskaan tarvinnut käyttää!

Eli tässä nämä kokonaisuudessaan ja pelkästään tuota listaa katsomalla ymmärtää, että isot rahat ovat kyseessä. Toki jos itse saisin valita, hyppäisin mieluummin makuuhuoneeseen ja hoitaisin homman sillä. Mutta niin. Näillä mennään. Ja kun projekti on (toivon mukaan) onnellisesti ohi, tulen tänne blogiini räknäämään loppulaskua.

Perhe Raskaus ja synnytys

Poikatyttö

Erilainen Nainen – postaukseni herätti joitakin kysymyksiä ja koska yksi vastauskommenttini alkoi venymään ja paukkumaan, ajattelin parhaaksi tehdä siitä oman postauksensa. Eli seuraavaksi yritän vähän tiivistää, miten androgeeni resistenssi minussa ilmenee ja elämääni vaikuttaa.

Yksi syy miksi en ole aiheesta aikaisemmin sen yksityiskohtaisemmin kirjoittanut on, koska en yksinkertaisesti tiedä paljoakaan omasta geenivirheestäni. En myöskään tunne ketään, jolla tämä sama geenivirhe on. Geenivirhettä arvellaan olevan noin 2 – 5 per 100’000 henkeä (0.002 – 0.005%). Eli jos tämän postauksen lukee joku XY – nainen, niin ilmoitathan itsestäsi! Joko kommenttiboksiin tai sivussa näkyvään meiliosoitteeseen. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia! 

Kun aikanaan geenivirhe diagnosoitiin, saimme tiedon munasarjojeni olevan alikehittyneet ja tuottavan myös testoteronia (jota kehoni ei voi käyttää). Ne piti poistaa syövän riskin vuoksi. Munasarjaleikkauksen jälkeen kehoni oma hormonituotanto on minimaalinen ja joudun siis käyttämään naishormonihoitoa (samaa mitä määrätään menopaussioireisiin) koko ikäni. Annostuksen kanssa on ollut aina enemmän ja vähemmän ongelmia. Monta vuotta kärsin voimakkaista, säännöllisesti iskevistä kuumista aalloista, mikä vaikutti myös sosiaaliseen elämään. Kuumat aallot olivat hyvin oleellinen osa minun ja ystävieni elämää yliopistossa ja kuten aiemmin mainitsin, ne ansaitsevat oman postauksensa. Alhaisen naishormonitason vuoksi minulla on osteoporoosin riski, ja se tsekattiin vuosia sitten ja kaikki näytti oikein hyvältä. Ilmeisesti urheilu ja etenkin juoksu auttaa luiden lujuuteen.

Sitten fyysiset piirteet (ja nyt tämä alkaa mennä to-de-lla yksityiskohtaiseksi…). Epäloogisesti olen hyvin karvaton, en ole koskaan joutunut ajamaan esim. kainalokarvoja. Siinä missä mieshormoni vaikuttaa voimakkaasti karvoitukseen, on se minulla siis erityisen vähäistä. Hiukset on kyllä päässä ja säärikarvat ajelen siinä missä muutkin naiset!!!

Netistä löytämäni tiedon perusteella atleettisuus ja poikamaisuus eivät olisi androgeeni resistenssille varsinaisia tunnuspiirteitä. Joten en ole varma onko se vain sattuma, mutta jo lapsena olin varsinainen poikatyttö. Olin todella villi ja vilkas, aina menossa. Mummoni jopa patisti äitini viemään minut kuusivuotiaana lasten psykologille, koska pelkäsi minun olevan liian villi kouluun. Minulla oli lyhyt tukka, poikamaiset vaatteet ja kylän mummot luulivat minua aina pojaksi ja isänikin sanoi minun olleen se poika, jota he eivät koskaan saaneet (olemme siis kolme tytärtä). Silloin ei isukki tiennytkään, miten läheltä liippasi!

Nykyäänkin olen ruumiinrakenteeltani aika sporttinen – leveät hartiat ja kapea lantio, mutta muuten minusta ei kyllä huomaa eroa. Kysäisin sitä juuri mieheltäni ja hänen kommentti oli – ”no, I don’t see any difference, maybe prettier than average.” Aww.. 😉 

girl soccer.jpg

Kuva / Picture source

Perhe Raskaus ja synnytys