Meillä on sijaissynnyttäjä! (ehkä…)

Nyt saan olla hieman innoissani! Eilen tapasimme sijaissynnytystoimistomme, NWSC täällä Portlandissa.

Tapaaminen oli todella mukava ja rento. Ensiksi paikan johtajat, John ja Sandy, juttelivat niitä näitä ja aika nopeasti antoivat mahdollisen sijaissynnyttäjämme profiilin. Meidän oli hieman vaikea keskittyä jutusteluun, kun olimme niin innostuneita plaaraamaan Ruth-nimisen naisen kuvia, taustatietoja ja miksi hän haluaa toimia sijaissynnyttäjä täysin tuntemattomille ihmisille. Aika pian minun pitikin sanoa, että varmaan parempi, että me keskitymme rauhassa profiiliin tapaamisen jälkeen ja ilmoitamme sitten myöhemmin samana päivänä, olisimmeko kiinnostuneita työskentelemään hänen kanssaan. He ymmärsivät tilanteen hyvin, ja myönsivät sen olevan kaikille pareille melkoisen jännittävä hetki.

Tämän jälkeen tapasimme tulevan ”case managerimme”. Heidi kertoili meille hänen työstään sijaissynnyttäjän ja aiottujen vanhempien välissä. Hän on mukana kaikissa ensimmäisissä tapaamisissa sijaissynnyttäjän ja meidän kanssa. Häneltä voimme kysyä mitä tahansa prosessiin liittyviä kysymyksiä, eli hän on meidän ja sijaissynnyttäjämme first point of contact. Hänellä on tällä hetkellä 40(!) casea, joiden kanssa hän työskentelee, joten toivottavasti hänellä on aikaa myös meidän tyhmille kysymyksille. 

Tapasimme myös lopulta henkilökohtaisesti Johnin apulaisen Kaitlinin, jonka kanssa olemme toistaiseksi olleet eniten yhteyksissä meilin ja skypen kautta. Eli hän antaa meidän keissimme nyt eteenpäin Heidille ja jatkaa työskentelyä muiden parien kanssa, jotka ovat aikaisemmassa vaiheessa prosessia. 

Seuraavaksi keskustelimme North-West Surrogacy Centerin asianajanan kanssa. Hän selitti meille alustavasti missä vaiheessa prosessia tulemme työskentelemään hänen kanssaan. Näitä ovat mm.

  • sijaissynnyttäjän ja meidän välinen sopimus
  • sairaalan kanssa tehtävät selvitykset (esim. että sairaala tietää, että olemme sijaissynnyttysprosessissa ja lasten syntymän jälkeen me olemme lasten lailliset vanhemmat)
  • ja lopulta kaikki lasten syntymätodistuksiin, meidän vanhemmiksi julistamisen ja lasten passeihin liittyvät asiat

Aivan lopuksi Johnin kanssa vielä sivusimme vakuutusasioita, mutta näihin ilmeisesti voimme palata vielä useamman kerran prosessin aikana. Tärkeintä siis on, että kaikki vakuutukset ovat kunnossa, kun lapset syntyvät. Eli siihen nyt on vielä muutama kuukausi…

Sitten lopuksi palaan tuohon aloittamaani ja tärkeimpään aiheeseen, eli mahdolliseen sijaissynnyttäjään. Majapaikkaamme päästyämme kävimme profiilin ja kaikki tiedot läpi vielä kertaalleen. Mietimme kaikki mahdolliset plussat ja miinukset ja ilmoitimme Johnille, että KYLLÄ – me aloittaisimme ilomielin prosessin Ruthin kanssa. 

Seuraavaksi toimisto välittää meidän profiilin Ruthille ja hän saa päättää, haluaako työskennellä meidän kanssamme. John kertoi, että Ruth on jo kertaalleen saanut profiilin aioituista vanhemmista, joilla oli jo kaksi biologista lasta ja syystä tai toisesta haluavat sijaissynnytyksen kautta kolmannen. Ruth ei ollut suostunut, koska haluaa työskennellä perheen kanssa, jolla ei tätä iloa vielä ole ja hän voisi antaa sen tärkeimmän – oman lapsen. Toivottavasti hän näkee tämän mahdollisuuden meissä… Toivotaan parasta!!!!!!!!!!! 

vava.jpgKuva / Picture source

Perhe Raskaus ja synnytys

Seattle pähkinänkuoressa

Kuten täällä mainitsin, vaihdoimme Crater Laken lennosta Seattleen ja sinne ajaa Portlandista vajaan kolme tuntia. Seattlen suhteen meillä ei ollut mitään suurempia odotuksia, taas päällimmäisenä hyvin turistimaiset kohteet – Space Needle, Pike Place Market ja ihkaensimmäinen Starbucks. Mieheni lisäsi listaan vielä vierailun Boeingin lentokonetehtaalla, joka on myös maailman suurin rakennus kuutiopinta-alaltaan.

Jälleen meitä hemmoteltiin upealla auringonpaisteella. Nämä ovat näkymiä Seattlen maamerkista Space Needlestä, joka rakennettiin maailmannäyttelyyn 1962. Liput näköalatasanteelle olivat hieman suolaiset $22 per pää, mutta kyllähän sieltä huipulta jotain myös näki.
DSC03518.JPG

DSC03520.JPG

Aivan Space Needlen kupeessa on EMP (Experience Music Project) – museo, jonka on perustanut Microsoftin co-founder Paul Allen ja joka keskittyy populäärikulttuuriin. Museo on pakollinen pyhiinvaelluskohde jokaiselle Nirvana – fanilla: siellä oli suuri näyttely Nirvanan vaiheista pienestä autotallibändistä (surullisen)kuuluisaan loppuun. Muutenkin tykkäsimme museosta, jossa soi musiikki koko ajan ja jossa oli omat näyttelynsä mm. fantasia- ja kauhuelokuville! 

DSC03532.JPG

DSC03548.JPG

Space Needlen ja EMPn jälkeen suuntasimme Pike Place Marketiin, joka on alunperin ollut suuri farmer’s market ja nykyisin suuri ja elävä kauppahalli. Pike Placen kupeessa sijaitsee myös ihan ensimmäinen Starbucks – coffee, jossa merenneitokaan ei ole vielä ihan niin hehkeä kuin nykyisessä logossa. Muuten Pike Place oli aivan ihana – myyjät ja asiakkaat todella iloisia. Tuossa paikassa oikein huokui sellainen ilo ja hyvä olo. Suosittelen lämpimästi! Ihan vain käveleksiä läpi, ihastella kaikkia värejä ja tuoksuja ja naureskella kalatiskin poikien showlle.

DSC03569.JPG

DSC03573.JPG

DSC03577.JPG

Siskolle ostettiin Cat Donut. Myyjä oli hmm.. herttainen! 🙂

DSC03581.JPG

DSC03583.JPG

DSC03604.JPG

DSC03607.JPG

Space Needle iltahämärässä. DSC03616.JPG

Yövyimme tavoistamme poiketen tällä kertaa hotellissa aivan Space Needlen nurkilla keskustassa. Aamu valkeni jälleen aurinkoisena ja sain suostuteltua mieheni aamulenkille. Painelimme alas rantaan Puget Soundille ja Myrtle puistossa teimme pienen aamujumpan (kuvassa minä yritän äheltää punnerruksia, ei ole kunto ihan tikissä.. vielä) ja ihastelimme kaunista aamua. Kiva aamunavaus!

lenkki2.jpg

lenkki.jpg

Boeingin tehdaskäynnillä opimme mm. kuinka tulevaisuudessa matkustajien jet lagia voidaan lieventää mm. lentokoneiden valaistuksella auringonvalon mukaiseksi ja lisähapella. Opimme myös Boeingin sloganin – If ain’t Boeing, I am not going! Jep jep.

lentokone.pngTässä siis aktiivinen ohjelma parille päivälle Seattleen! 🙂

Kulttuuri Matkat