Kohtu aktivismia!

Ensimmäinen keskustelu ”Surrogate Coordinator”:in kanssa meni osimoilleen näin:

”What kind of surrogate you are looking for?”

”Oeehmm.. we don’t know.. Just a normal person. What kind of surrogate should we look for?”

”Well, it depends on your values and what you consider important. Are you for example vegetarians?”

”Ah, in this sense. No, we are not vegetarians, just quite normal people. So, the only preference to us is that our surrogate is living normal, relatively healthy life.”

”Well, that is the basic prerequisite that we check before accepting any surrogate.”

”Hmm, well I guess we won’t have any special wishes, just a normal person…”.

Saimme kuulla, että useilla pariskunnilla on erikoisvaatimuksia ruokavalion tai muiden elämäntapojen suhteen. Yksi pariskunta oli jopa vaatinut, että sijaissynnyttäjällä on oltava poika (tai tyttö, en muista..) etukäteen, koska pariskunta oli lukenut jostain sen edesauttavan seuraavaa raskautta. 

Ylipäänsä toimistomme omat vaatimukset kattavat pitkälti meidän toiveemme. Vain naiset, joilla on vähintään yksi oma lapsi ja ongelmaton raskaus ennestään ovat hyväksyttyjä sijaissynnyttäjäksi. Toimisto tekee myös verikokeet (huumeet, alkoholi, tupakka) ja psyykkiset testit etukäteen. He myös vierailevat sijaissynnyttäjän kotona, tapaavat hänen perheensä ja arvioivat, onko sijaissynnyttäjän taustat, elämäntilanne, henkinen tasapaino ja motiivit sopivat sijaissynnyjälle. 

Ja jos ”aiotut vanhemmat” (intended parents) saavat laittaa ehtoja sijaissynnyttäjän suhteen, niin sama on myös sijaissynnyttäjän kohdalla. Sijaissynnyttäjä saa vapaasti valita onko hän valmis kaksoisraskauteen vaiko vain hmm.. singelton (yksittäisraskaus?), onko LGBT vanhemmat OK, vaiko vain heterot, jne. Luin vastikään mm. amerikkalaisesta sijaissynnyttäjästä, joka työskentelee VAIN samaa sukupuolta olevien parien kanssa. ”Uterine Activism” – kuten hän asian kiteyttää.

1024px-rainbow_flag_and_blue_skies.jpg

Surrogate Coordinator kertoi myös, että useimmat sijaissynnyttäjät haluavat, että intended parents ovat yhteydessä säännöllisesti heidän kanssa. Tämä koska he kokevat tekevänsä jotain hyvää ja palveluksen, he myös toivovat pariskuntien arvostavan tätä ja olevan kiinnostuneita heidän voinnistaan. Itselleni tämä oli hyvä uutinen. Tällä tavalla myös me tiedämme paremmin, missä mennään raskauden suhteen ja kuinka sijaissynnyttäjä ja meidän tulevat lapsemme voivat. Voin vain kuvitella kuinka pitkät ne viimeiset yhdeksän kuukautta sitten joskus ovat… Ehkä hieman täpinöissämme sitten olemme.

Mutta jälleen pää pois pilvistä ja takaisin arkeen. Pitkä on urakka edessä. Seuraavaksi meidän raapustettava ”Intended Parents Profile”. Siitä lisää seuraavassa postauksessa. 

Kuva/picture source

Puheenaiheet Raskaus ja synnytys Vanhemmuus Uutiset ja yhteiskunta

Naisen anatomia ja muita ihmellisyyksiä

cardiac-217139_640.jpg

Siinä missä sijaissynnytystoimiston kanssa keskustelut ovat toistaiseksi keskittyneet laki- ja vakuutusasioihin, niin hedelmöitysklinikan kautta olemme myös saaneet aikamoisen tietopaketin naisen fysiologiasta ja hedelmöitysprosessista. Itse en ole koskaan ollut kovinkaan tietoinen (kiinnostunut) tästä aiheesta, joten huulet pyöreänä olemme kuunnelleet, ottaneet muistiinpahoja ja jälkeen päin googlettaneet.

Päätimme pian NWSC yhteistyön alettua, että otamme heidän suositteleman hedelmöitysklinikan (mitään emme ole tosin vielä allekirjoittaneet). Tämä klinikka, Oregon Reproductive Medicin, vaikutti kaikinpuolin hyvältä, niin hintojen (jotka ovat yhtä suolaiset kuin muidenkin klinikoiden) ja ”success rates” perusteella. Kaikki lapsettomuushoidoissa käyneet tietävät hyvin mitä success rates tarkoittaa, mutta muille, että se on keskimääräinen onnistumisprosentti raskauteen johtaneista koeputkihedelmöityksistä.

Ensimmäinen keskustelu heidän lääkärinsä kanssa oli mielenkiintoinen, mutta myös hämmentävä, koska uutta tietoa oli niin paljon. Siinä missä varsinainen raskaus on prosessi itsessään, niin sitäkin tärkeämpi ja monimutkaisempi asia on koeputkihedelmöitys ja tätä edeltävä munasolun luovutus. Pelkästään munasolun luovutus kaikkine tutkimuksineen ja hoitoineen kuulostaa supermonimutkaiselta. Ensimmäistä kertaa elämässäni kuulin follikkeleista ja muista ihmellisyyksistä.

Sitten meidän tulee valita, haluammeko hedelmöityksen ”tuorella” alkioilla (fresh embryos) vaiko pakastetuilla (frozen embryos). Mikäli valitsemme ensimmäisen, tulee munasolun luovuttajan ja sijaissynnyttäjän kierrot synkronoida ja hedelmöitys tehdä tämän mukaan. Mikäli jälkimmäinen, niin munasolunluovutus voidaan tehdä jo etukäteen ja tästä riippumatta edetä sijaissynnyttäjän kanssa ja hedelmöitys suorittaa vain hänen rytminsä mukaan. Tässä vaiheessa tuntui, että ennen kuin raskaustesti näyttää plussaa, niin meillä on monta monituista pienempää vuorenhuippua valloitettavana.

Eli nöyrällä mielellä edetään, askel kerrallaan. Ja näihin(kin) kuviohin palataan käytännössä vasta joskus myöhemmin, kun munasolunluovuttaja, sijaissynnyttäjä jne. on lopullisesti selvillä.

Muuten, en ole ollenkaan asiantuntija näissä IVF (hedelmöitys) kuvioissa, eli jos joku fiksumpi huomaa asiavirheitä tekstissäni, niin olen enemmän kuin iloinen, että niistä kommenteissa oikaistaan! 🙂

 

kuva

 

 

Hyvinvointi Terveys Raskaus ja synnytys