Pupu meni pöksyyn ja kissa vei kielen
Mistäköhän nuokin sanonnat ovat peräisin? Joka tapauksessa, pupu meni pöksyyn ja kissa vei kielen tänään. Vaikka uhosin maanantaiaamuna täällä, niin en kertonutkaan vielä tulevasta äitiyslomasta pomolleni.
Tarkoitushan oli (nyt ajatellen naiivisti) kertoa ihan silmä kirkkaana pomolle, että olen jäämässä äitiyslomalle keväällä. ”Ajattelin olla 9 kk ja tulla takaisin 60-80 prosentilla.” Onnekseni päätin sitten kysellä vähän luottotyökaveriltani, miten äitiyslomakuviot tarkalleen menevät firmassamme ja kuinka hän oli asian hoitanut.
Silmiä avaavaa taas kerran. Eli meidän firmamme antaa 20 viikkoa maksettua äitiyslomaa, kaikki ylimenevä (palkaton) tulee sopia esimiehen kanssa. Esimiehen ei tarvitse suostua päiväänkään ylimääräistä. Tuon 20 viikon jälkeen firma sitoutuu ottamaan työntekijän takaisin samalla % – määrällä, jolla tämä on lähtenyt äitiyslomalle. Eli, mikäli nainen haluaa palata töihin alemmalla määrällä (ks. yllä oma toiveeni) esimiehen ei tarvitse suostua, vaan tämä on tarpeeksi irtisanoa työsopimus.
Ja tämä tietenkin muuttuu monimutkaisemmaksi, koska en edes tiedä miten sijaissynnytyksellä saadut lapset käsitetään äitiysloman kannalta. Uskaltaisinkohan asiasta kysellä henkilöstöpuolelta? Tai aionko asiasta edes kertoa työpaikalla? Ja jos en kerro, miten ”feikkaan” raskauden loppuajan? Mitä muita vaihtoehtoja minulla on?
Eli hyvin nopeasti oli selvää, että parempi nyt vaan miettiä rauhassa strategia kuntoon, ennen kuin menen mitään asiasta puhumaan. Työkaverini jälleen muistutti minua, etten ole mitään velkaa firmalleni ja heiltä ei välttämättä kannatta odottaa ymmärrystä näissä asioissa – hän siis puhuu kahden lapsen äitinä omasta kokemuksestaan.
Miitingin lopussa pomo kysyi tilanteestani. Sanoin vain, että viime vuonna menin naimisiin ja se ei ole salaisuus, etteikö lähitulevaisuuden haave ole perhe. Mutta mitään konkreettista ei vielä ja palaan kyllä heti asiaan sitten kun on jotain kerrottavaa…
Eli näin tällä kertaa.
