Suomi love

Kylläpä on kiva päästä takaisin bloggailun pariin, kun lukijatkin ovat jo kaipailleet. Kiitos niistä kommenteista!

Viikko on vierähtänyt hujauksessa, kun viime tiistaina lensin työpäivän päätteeksi Helsinkiin ja siitä suoraan maaseudulle. Ohjelmassa on ollut yliyön vaellus siskojen kanssa, serkkuviikonloppu, paljon sukulaisia, lapsia (ja pari vauvauutista!), auringonpaistetta ja muuta hauskaa. Ja eilen vielä Helsingissä silmien esitutkimus mahdollista laserleikkausta varten ja tänään vihonviimeinen kesäpäivä Porvoossa. Illalla hyppään koneeseen ja jätän haikeana Suomen taas hetkeksi taakseni. 

Huomisesta alkaa myös blogi päivittymään tavalliseen tahtiin. Yritän piakkoin raapustaa postauksen Jenniferin kanssa käydystä ”meet the family” – skypeilystä sekä pienestä vaellusretkestä siskojeni kanssa. Juttelin myös serkkuni kanssa, joka miehensä kanssa yritti lasten hankintaa viisi vuotta useamman keskenmenon kolhimana. Olin jälleen niin häkeltynyt miten ihmiskeho voi olla monimutkainen – hyvässä ja pahassa. Jos serkkuni suostuu, ehkä voisin hieman kertoa myös tästä tarinasta, joka lopulta päättyi onnellisesti.

Ja huomenna koittaa taas suuri jännityksen hetki – ensimmäinen ultraäänitutkimus. Tässä ultrassa selviää ainakin ovatko sekä Ykkönen ja Kolmonen päässyt kasvamisen vauhtiin Jenniferin vatsassa ja kuinka vahvat sydänäänet ovat. Tämä postaus menee varmaan torstaille tai perjantaille, koska itse tutkimus on myöhään illalla keskiviikkona meidän aikaamme.

Eli onhan tässä tapahtunut ja tulee tapahtumaan kaikenlaista! Päässä pyörii kirjoituksen aihetta ja nyt vain tarvitsen hetken aikaa ja toimivan nettiyhteyden, että saan kaikki ajatukset tänne saakka. Rakkaasta kotimaastani nautin vielä hetkisen, sitten jatketaan täällä!