Uraäiti on huono äiti. Piste.
Kirjoitin vastikään tulevan äitiyslomani ilmoittamisesta töissä, tuosta postauksesta voit lukea täältä: matkalla-perheeksi/viikon-ainoat-hyvat-uutiset.
Olen siis alustavasti suunnitellut jääväni pois töistä noin vajaaksi vuodeksi. Ajatukset työelämästä pois hyppäämisestä ovat risteilleet puoleen ja toiseen. Välillä tuntuu, että haluan jäädä kotiin lasten kanssa niin kauaksi aikaa kuin vain rahat (ja hermot?) riittävät. Sitten tuntuu, että en haluaisi jättää uraani – ainakaan pitkäksi aikaa. Että juuri tällaisia nämä työelämän tasa-arvoa rummuttavat naiset sitten ovat – jäävät kotiin heti kun mahdollisuus siihen urkenee. Ja minun tulisi näyttää esimerkkiä ja palata työpisteelle entistäkin ehompana parin kuukauden äippäväpaan jälkeen.
Nyt olen sitten ikään kuin kompromissinä valinnut tuon ”loppuvuoden”, eli noin 9 – 10 kuukautta vauvojen syntymisestä riippuen. Tämä on toisaalta järkipäätös, sillä kaksi pikkuvauvaa taloudessa varmaan takaa huonot yöunet ensimmäiseksi vuodeksi. Eli vaikka palaisinkin fyysisesti töihin muutaman kuukauden jälkeen, luultavasti torkkuisin koko päivän nenä näppiksellä, mistään tuottavasta aivotyöskentelystä puhumattakaan.
Se on kuitenkin myös tarpeeksi pitkä äitiysloma välttää itsestään selvä ”huono äiti” – leima.
Olen jo muutaman kerran eri tahoilta yksityiselämässäni, mutta myös tämän blogin kommenteissa (täällä enemmän rivien välissä) kuullut seuraavan kaltaisen kommentin: miksi niitä lapsia kannattaa tällaisen prosessin kautta hankkia, jos niiden kanssa ei sitten edes vietä aikaa?
Niin. Kysyin mieheltäni, onko hän saanut vastaavanlaisia kommentteja. Ei ole, paitsi vinkin yhdeltä mentoriltaan. ”Ei kannata ottaa lomaa heti vauvan syntymän jälkeen, kun et mitään voi kuitenkaan tehdä. Pidä kaksi (siis kaksi!) viikkoa sitten vähän myöhemmin. Näin minä tein omien lasteni kohdalla.”
Hieman eri mittakaavassa tästä suhtautumisesta on saanut osansa Marissa Mayer. Hän 1975 syntynyt nainen ja sellaisen pikkufirman kuin Yahoo! toimitusjohtaja. Mayer on siis naisena miesten paikalla. Hän on myös vuonna 2012 syntyneen pojan äiti ja odottaa hetkellä millä hyvänsä syntyväksi kaksostyttöjä. Mayer on saanut kaikkien naisten – oikealta ja vasemmalta – haukut niskaansa, sillä hän ilmoitti työskentelevänsä koko raskauden ajan ja pitävänsä kokonaiset kaksi viikkoa äitiyslomaa.
Häntä on kritisoitu mm. kuinka hän asettaa tavalliset naiset tukalaan tilanteeseen käytöksellään. Kaikilla ei ole mahdollista hankkia lapsille hoitotilaa ja hoitajia toimiston viereen. Häntä on kritisoitu huonon esimerkin antamisesta, kun samalla Silicon Valleyta pikkuhiljaa yritetään saada lapsiystävällisemmäksi pidentämällä äitiys- ja isyyslomia. Hänen kyvykkyyttään toimitusjohtajana on epäilty – miten kaksosten äiti voi johtaa Yahoon kaltaista yritystä. Hänen arvomaailmaansa on haukuttu pinnalliseksi, kun työt menevät lasten edelle.
Minä en voi käsittää tätä keskustelua. Mitä Mayerin sitten tulisi tehdä? Jättää toimitusjohtajan tehtävät, mieluiten jollekin miehelle? Tuleeko hänen olettaa, että hän voi kyllä pitää vuoden mittaisen äitiysloman ja palata toimitusjohtajan tehtäviin. Tämä (miesten) maailma ei vaan nyt toimi niin.
Miksi naiset ovat valmiita ristiinnaulitsemaan toisen naisen alta aika yksikön?
Minä en halua pitää vain kahden viikon äitiyslomaa, en ole muutenkaan samanlaisella kapasiteetilla siunattu (tai kirottu?) nainen kuin Mayer. Mutta minulle hän on inspiraation lähde. Tämä nainen on käytöksellään ravistanut normeja ja näyttänyt, että nainen pärjää miesten maailmassa. Siellä pitää vain pelata – ainakin vielä – miesten säännöillä. Mutta mitä enemmän naisia ja etenkin ÄITEJÄ noille korkeuksille saataisiin, asiat alkaisivat myös edistyä meidän muiden kohdalla. Mutta tuollainen omien haukkumien ei edistä mitään asiaa.
Alla muutamia artikkeleja, joista viimeinen selkeästi paras ja yrittää ottaa myös toista näkökulmaa. Parin siteraauksen siivittämänä toivottelen mukavaa viikon alkua – itse kullekin naiselle!
”But before the ”can women have it all?” hysteria heats up again, let’s remember a couple of things. For one, would the same debate ensue if Mayer were a man? Of course not. There would be a few congratulations to the father-to-be, in private, and almost certainly no headlines. Though the barriers Mayer has broken as a female CEO are noteworthy, her personal choices don’t need to make her the subject of endless debate on what she’s doing right or wrong as a parent.”
”Realistically, as CEO of a company that’s managing a turnaround, Mayer simply may not have as many of those choices. But the focus on Mayer in the coming months should be on the ones she makes as the CEO of Yahoo, not as the soon-to-be parent of twins.”