Vauvarintamalla hiljaista

Miehen kanssa eilen illalla päiviteltiin, että viikkoon ei ole kuulunut tai näkynyt mitään sijaissynnytysprojektiin liittyvää. Se taitaakin olla ensimmäinen kerta sitten projektin alun viime syksynä. Silläpä ei ole blogiinkaan ole ollut paljon päivitettävää. Tavoite on edelleen, että kuukauden kuluttua Portlandissa tapaisimme meidän sijaissynnyttäjän.

Muuten tässä onkin juostu tukka putkella ja kieli vyön alla. Mainitsin täällä hieman meidän asuntokuvioista. Sen lisäksi, että muutimme ulos omasta kodistamme, niin tällä hetkellä muutamme ulos vanhasta vuokrakämpästämme. Pari vuotta alivuokrasimme edellistä vuokrakotiamme kalustettuna ja itse alivuokralaiset lähtivät jo aiemmin ja olemme nyt osittain asuneet täällä itse ja osittain vuokranneet airbnb:n kautta. Mutta nyt on tämäkin taru lopussa ja launtaina on edessä loppusiivous ja sunnuntaina avainten luovutus. Miten tätä muutettavaa, siivottavaa ja hässäkkää aina on niin paljon enemmän kuin itse ensin kuvittelee?

Vaikka flunssaa puskee ja hommaa riittää, niin yritän mennä hymyssä suin ja ajatella reissuamme ja kuinka ne isot haaveet vaativat hieman uhrauksiakin! Niin ja pakuriteetä menee litrottain! 🙂