Viisi viikkoa

Raskaus ja raskausviikot ovat jotain mystistä. Meidän alkiot olivat siirtohetkellä 5 – 6 päiväisiä, ja siirto siis tapahtui heinäkuun 20. päivä. Ja tadaa – yhtäkkiä olemmekin viidennellä viikolla raskaana! Niin kuin huomaatte, nämä asiat ovat minulle täysin vieraita ja tämän prosessin aikana olen saanut ison kasan naisen anatomiaan ja hedelmöitykseen liittyvää tietoa. Kuten, että raskausviikkojen laskenta alkaa jo ENNEN varsinaista hedelmöitystä, viimeisten kuukautisten päättyessä. Well who would have just known!

Jennifer kävi viime viikon perjantaina toisen kerran verikokeissa, jossa HCG oli tuplaantunut reilusta 300 lähes 700:aan. Klinikan yleinen käytäntö on tehdä vielä kolmas testi, mikäli kyseessä on PAS (pakastealkionsiirto), sillä joissain PAS tapauksissa hormonin kehitys saattaa hidastua tuoresiirtoon verrattuna. Meillä onneksi kaikki jatkuu hyvin ja viimeisimmän testin tasot lähentelivät 3000:tta.

Myös ensimmäinen ultra on nyt varattu vajaan kahden viikon päähän ja elokuun 19. päivä saamme vahvistuksen ovatko sekä Ykkönen, että Kolmonen messissä. Tuntuu uskomattomalta, että tuossa ultrassa nähdään jo alkioden sydämensyke! Pienenpieni, mikroskooppinen sydän. Olen aina ollut sitä mieltä, että uuden ihmisen synty on suoranainen ihme ja siltä se todellakin tuntuu tällä hetkellä! Vaikea käsittää, että se mikä sai alkunsa Portlandissa keväällä, ja sittemmin pakastettiin ja nyt siirrettiin, on yhtäkkiä alkanut kasvamaan ja kehittymään. Uusi alku, ihminen, sielu. Uusi tarina.

Ja ettei tämä(kin) postaus mene liian henkeväksi, niin loppuun vielä Jenniferiltä tullut kevennys. Tätä tuli naurettua ja kauhisteltua vuoron perään! 🙂