Elämä on seikkailu!
Olen kirjoittanut saman nimistä blogia aikaisemmin eri osoitteessa mutta ainakin toistaiseksi päätin siirtää kirjoittelun tänne Lilyn puolelle. Syynä on osittain se, että kirjoittelun aihepiiri muuttuu nyt hieman aikaisemmasta – elämän keskiössä on nimittäin masussa kasvava, tällä hetkellä hieman yli 14 viikon ikäinen vauva, jota odotetaan saapuvaksi isänmaallisesti 10.10 eli Aleksis Kiven päivänä. Kuten blogin ja bloggaajan esittelyistä ilmenee, asustelen Brooklynissa amerikkalaisen aviomieheni kanssa (joka tarttui vuonna 2007 mukaan Kenian työharjoittelun seurauksena), ja olemme molemmat riemuissamme tästä uusimmasta ja ehdottomasti elämämme suurimmasta seikkailusta. Olemme ehtineet kulkea yhdessä Keniasta Suomen kautta New Yorkiin, täältä Intiaan ja sitten takaisin Nykiin – mutta mikään aikaisemmista matkoista ei ole ollut mitään tähän raskausreissuun verrattuna.
Kaikki on mennyt mainiosti – olen 29, eli ikäni puolesta kaukana riskiryhmästä. Helpot raskaudet kulkevat suvussa, ja omani tuntuu kulkevan samaa polkua – toistaiseksi olen välttynyt täysin aamupahoinvoinnilta, heikotukselta, jopa ruokaan liittyviltä mielihaluilta. Ainoa vaiva on ollut itsepäinen päänsärky, mutta se ei ole minulle mitään uutta. Hankalinta raskaudessani tähän mennessä on ehdottomasti ollut amerikkalaisen terveysjärjestelmän ja vakuutussysteemin kanssa taistelu, ja siitä tulenkin varmasti kirjoittamaan enemmän seuraavien kuukausien aikana.
Vaikka en itse ole koskaan ollut Suomessa raskaana enkä siis itse ollut neuvolajärjestelmän asiakkaana, tunnen sosiaaliturva- ja terveysjärjestelmämme hyvin ja olen seurannut läheltä monien ystävieni raskauksia, mukaanlukien pikkusiskoni, joka juuri sai esikoislapsensa (ihanaisen siskontyttöni Mimosan!) juuri tämän vuoden helmikuussa. Tiedän, että neuvolajärjestelmässä on varmasti paljon parantamisen ja kehittämisen varaa – mutta erityisesti nyt kun käyn raskautta läpi Amerikassa, arvostan (ja kaipaan) suomalaista neuvolaa ja terveysjärjestelmää ihan uudella tavalla. Meillä on miehen kanssa hyvä vakuutus, jonka tosin maksamme kokonaan omasta pussista sillä olemme molemmat ns. freelancereita emmekä siis saa työnantajan puolelta vakuutusta – terveysvakuutuksemme maksaa meille noin $800 eli lähes 600 euroa/kk. Sen lisäksi, vakuutuksesta huolimatta, raskauteni tulee maksamaan meille omasta pussista arviolta 2500-3000 euroa – olettaen että kaikki menee hyvin, ja kyseessä on normaali alatiesynnytys. Kustannusten lisäksi päänvaivaa tuottaa vakuutusyhtiön kanssa taistelu. Joka kokeesta, testistä ja ultrasta joutuu usein erikseen soittamaan vakuutusyhtiöön ja selvittämään, kuuluuko ko. testi/toimenpide vakuutuksen piiriin. Esimerkiksi ultraääni kuuluu kyllä korvattavien toimenpiteiden joukkoon – mutta kaikessa on aina omavastuuosuus, mikä esimerkiksi ultran kohdalla on meille 30%. Seuraava askel olisi sitten selvittää, mikä mahtaa olla summa jonka sairaala laskuttaa ultraäänestä, jotta tietäisimme onko omavastuuosuutemme muutama satanen, vai kenties useampi tonni – mutta tämän tiedon saaminen sairaalan laskutusosastolta on täysin mahdotonta. Kaikki kulut kasaantuvat läpi raskauden, ja lasku odottaa sitten lopussa, synnytyksen jälkeen – joten hieman kauhulla sitä saa odottaa, että minkähänlainen summa siellä paperin alakulmassa sitten lopulta odottaa.
Mutta, kaikesta turhautumisesta ja byrokratiasta huolimatta vakaa aikomukseni on nauttia raskaana olemisesta täysillä. Yli puolet matkaa on vielä edessä, ja näihin kuukausiin mahtuu varmasti paljon iloa ja ihanuutta, mutta epäilemättä myös negatiivisia tunteita, pelkoja, turhautumista, kiukkua, ärsyyntymistä, tuskastumista. Siitä täällä olisi tarkoitus kirjoitella, hyvästä ja pahasta ja kaikesta siltä väliltä – ja samalla toivottavasti kuulla myös kuulumisia ja kokemuksia muilta suomalaisäideiltä ympäri maailmaa. Tervetuloa mukaan matkaan!
Kirjoitan mielelläni aiheista jotka kiinnostavat lukijoita – joten jos sinua kiinnostaa joku erityinen aihe liittyen esimerkiksi Amerikassa asumiseen/opiskeluun, ulkomaalaisen kanssa perheen perustamiseen, amerikkalaiseen terveysjärjestelmään, jne. laitelkaa toivomuksia tuonne kommenttiosaston puolelle!