Tarvitseeko rasisteja suvaita?

Suvaitsevien suvaitsemattomuus suvaitsemattomia kohtaan – eli suomeksi: tarvitseeko rasismia ja suvaitsemattomuutta suvaita?

Siinäpä vasta pureskeltavaa – ja aihe, josta saa kuulla ja lukea paljon. Kuinka turvapaikkakeskustelussa tulee ”ymmärtää molempia puolia”; kuinka me ”suvakit” ja ”kukkahattutädit” ja ”vihervassarit” emme ”ymmärrä” toisen puolen huolia, emme kuuntele heidän mielipiteitään, emmekä suvaitse heidän käytöstään. Yritämme toiminnallamme rajoittaa toisen puolen oikeuksia sananvapauteen ja mielenilmaisuun, eli toisin sanoen toimia juuri sen vastaisesti mitä itse vaadimme ja peräänkuulutamme.

But here’s the thing: Rasismia ei tarvitse ymmärtää. Syrjintää ei tarvitse suvaita. Ja ihan erityisesti, väkivaltaa ei tarvitse eikä pidä hyväksyä. Homman nimi on nimittäin se, että rasismi ei ole mielipide, eikä väkivalta toista kohtaan ole oikeus. Suomeksi sanottuna: Perseilyä ei tarvitse sietää – kyllä aikuisten ihmisten pitää osata olla.. Noh, ihmisiä.

Olen miettinyt tätä paljon, koska lähtökohtaisesti olen sitä mieltä että on tärkeää yrittää kuunnella ja myös ymmärtää juuri niitä, jotka ovat eri mieltä asioista kuin itse olen – koska eihän se opeta minulle mitään eikä auta minua kasvamaan ja kehittymään, jos aina vain kuuntelen niitä keiden kanssa olen samaa mieltä. Sen lisäksi on tärkeää muistaa että jos pyrkii muuttamaan toisen ihmisen mielipiteitä ja käytösmalleja, ihan ensimmäinen askel on yleensä se, että sulkee oman suunsa – ja kuuntelee. Kuuntelee toisen huolia ja näkökantoja ja pyrkii ihan vilpittömästi ymmärtämään mistä toisen ajattelumalli ja käytös kumpuaa. Se taitaakin olla meistä suurimmalle osalle se kaikkein vaikein taito oppia: ihan oikea toisen ihmisen kuunteleminen.

Mutta. Vaikka kuuntelisin korvat höröllä sitä huorittelua, panettelua, solvaamista, halventamista ja uhkailua jota saan osakseni kirjoittaessani ja puhuessani aiheista kuten turvapaikanhakijat, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet, feminismi ja naisten oikeudet, se ei kyllä opeta minulle yhtikäs mitään – paitsi sen, että Suomesta löytyy ihan liikaa kiukkuisia, huonosti kirjoittavia, nimimerkkien takaa raivoavia rasisteja ja naisvihaajia, joilla on pääsy tietokoneen ja internetyhteyden äärelle ja mitä ilmeisemmin ihan liikaa aikaa käsissään. Ja senpä takia vihapuhetta ei myöskään tarvitse suvaita eikä kuunnella. Eriäviä mielipiteitä saa ja pitää ilmaista, mutta jos ei pysty yhtä lausetta kirjoittamaan ilman termejä ”horoperse”, ”huora”, ”lutka”, jne., uhkauksista puhumattakaan, silloin on ylitetty sananvapauden – ja myös inhimillisen ja aikuismaisen käytöksen – raja. 

Kun rasisti vaatii, että hänen oikeuttaan rasismiin pitää suvaita, hän ei vaadi omien oikeuksiensa kunnioittamista – vaan lupaa syrjiä ja talloa toisten oikeuksia. Kun sovinisti vaatii, että hänen oikeuttaan solvata, haukkua ja uhkailla naisia pitää suojella sananvapauden nimissä, kyse ei ole hänen oikeudestaan sananvapauteen vaan naisten oikeudesta elää ilman väkivaltaa, olipa kyse uhkailusta tai varsinaisista teoista. Tasavertaiset oikeudet ja etuudet koskevat kaikkia siihen pisteeseen saakka, kunnes joku ei ymmärrä missä raja menee ja ryhtyy aktiivisesti rikkomaan toisten oikeuksia omiensa nimissä – ja siihen kohtaan loppuu myös muiden tarve suvaita. Esimerkkinä rajan ylityksestä voisi mainita vaikka naisiin netissä kohdistuvan vihapuheen ja suoranaisen uhkailun, johon usein kuuluu toiveet feministien joutuminen joukkoraiskauksien tai väkivallan kohteeksi; Ku Klux Klan-viitassa toikkarointi; ja rakettien ampuminen sekä polttopullojen heittely sotaa pakenevia perheitä kohti – ihan vaan muutaman esimerkin antaakseni. 

Kenelläkään ei ole oikeus rikkoa toisen ihmisen oikeutta elää ilman rasismia, syrjintää, väkivallan pelkoa ja väkivaltaa – ei sananvapauden, mielipiteen vapauden eikä missään tapauksessa suvaitsevaisuuden nimissä. Ääriliikkeiden ”sun pitää suvaita mun rasismia!”-valitus ei ole mitään muuta kuin epätoivoinen ja lapsellinen yritys saada lupa käytökselle, jolle ei yksinkertaisesti ole minkäänlaista tekosyytä tai oikeutusta. 

Ja lopuksi vielä: Onneksi on Jari Tervo <3