Lähtöpäivä

Tänään herättiin vielä kotoa, syötiin aamiaista ja hätäiltiin, että onko kaikki mukana. Laiva vei Tallinnaan, Sushimon syötti hyvin, torilta saatiin kurkkuja ja vadelmia ja illaksi saavuttiin Riikaan yöksi. Näin lähelle ei ole tarkoitus jäädä kuin huoltotauolle, sillä tännehän pääsee koska vain viikonlopuksi. Ihmettelen kyllä, että miksi emme käy Riiassa useammin. Kaupunki on tavattoman hieno. Tällä kertaa matka jatkuu kuitenkin pian, sillä tarkoitus on ehtiä ainakin Prahaan, koska siellä en ole ennen käynyt ja Bordeauxiin, koska siellä asuu kavereita. Sittemmin kavereiden luona vierailuja on ohjelmaan harkintaan tullut useampikin, katsotaan nyt mihin päädytään.

Bussimatkalla katsoimme pitkästä aikaa aikuisten kesken kaksi elokuvaa niin, että vauva oli ainoa, joka nukkui. Melkein kuin olisimme olleet elokuvissa, sillä ääniä saattoi kuunnella bussiyhtiöt tarjoamista kuulokkeista niin kovalla kuin hyvältä tuntui, ja vauvakin viihtyi kantorepussa ja nukkui koko viikon parhaat päiväunet.

Meillä on ollut tapana Luxexpressin kyydissä katsoa yhdeltä näytöltä kaksilla kuulokkeilla mahdollisimman huonoja komedioita. Tavoitteena hyvä huono elokuva. Jälkimmäinen elokuvista oli täydellisesti sitä. Siinä äskettäin vauvan saanut pariskunta sai naapurikseen yliopisto-opiskelijoiden veljeskunnan, joka piti kovaäänisiä bileitä ja häiritsi pariskunnan rauhaa. Vauva ja elämä vauvan kanssa oli elokuvan keskeinen teema, vaikka vauva näytti häiritsevän aikuisten elämää lähinnä olemassaolollaan. Vauva ei itkenyt elokuvassa kertaakaan, vaan lähinnä näytti söpöltä asusteelta. Vanhempien hysteria sen sijaan häiritsi heidän elämäänsä jatkuvasti.

Juhlakutsun saatuaan pariskunta yritti lähteä vauvan kanssa bileisiin, mutta ongelmaksi muodostuivat kaikki vauvan tarvitsemat tavarat (kävelytuoli, tuo jokaiseen juhlien tärkein varuste), jotka oven eteen karattuaan vanhemmat tarvitsivatkin jo lepoa ja juhlat jäivät väliin. Myöhemmin imettävän äidin ongelmana oli, kun rinnat olivat mustelmilla maidosta, mutta vauvaa ei voinut imettää, sillä ”vauva olisi saanut alkoholimyrkytyksen”. Isä, tuo äidin kätevä pikkuapulainen, saikin sitten onnistumisen kokemuksen lypsämisestä. Lopun lässytysosa olisi voinut jäädä tekemättä, sillä on jotenkin aika epäuskottavaa todeta, ettei enää tarvitse käydä bileissä, koska ”bileet ovat tässä”. Edelleen ne bileet ovat kyllä aika kaukana loikoilusta vauvan kanssa, vaikka se toki mukavaa voikin olla.