Terveisiä Kaunasista!

Eilen syötiin aamiaista, lähdettiin liikkeelle, ostettiin kurkkuja Riian ihanalta torilta. Selvästi oltiin siellä epätavallisen huonoon vuodenaikaan, sillä myynnissä oli koju toisensa jälkeen oli täynnä lähinnä kurkkuja ja kehnon näköisiä mansikoita. Onneksi kurkkuja kuitenkin, minä ja lapsi pidämme niistä eniten. (Siis minä, sillä pesemättömiä kurkkuja ei anneta vauvoille.) Mutta miksi ihmeessä en käy Riiassa useammin?

Bussimatkalla Eurolinesin kyydissä lapsi nukkui kantorepussa huomattavasti normaalia pidemmät päiväunet. Normaalisti hän nukkuu noin kaksikymmentä minuuttia, nyt hän nukkui reilut kaksi tuntia. Ihanaa, vaikka hirveän hikistä. Perille päästyä kohtasimme kummallisen reitin hotellille, portaita ja portaita ja hissi, joka olisi vaatinut puhelun valvomoon, eikä kutsunappi toiminut.

Mietin sitäkin, että mielessäni oleva stereotyyppi tällaisesta matkablogista listaisi mahdollisuuksia kulkea lastenvaunuilla ja sitä miltä aamiaisilta löytyy ruokaa myös vauvalle ja hyvä syöttötuoli. Me emme ole ainakaan toistaiseksi ryhtyneet valitsemaan kohteita sillä perusteella. Me olemme sellaisia tervejalkaisia aikuisia, jotka kantavat vauvaa ja rattaita tarvittaessa ja lapsi syö sylissäkin, kiinnostavampi on varsinainen kohde. Ainoastaan mukaan otettu matkalaukku harmittaa vähän. Ajatuksena oli, että yksi aikuinen voisi kantaa molempien ja vauvan kamoja ja toinen voisi tarvittaessa keskittyä vauvan tilanteisiin. Ihan hyvä muuten, mutta nyt matkalaukun vetäjä kuljettaa vain matkalaukkua ja toinen (eli minä) kantaa sitten omaa rinkkaansa ja kuljettaa myös possun rattaita. Kuvassa ovat portaat, jotka selvitimme, niitä oli paljon, osa oli kuvaushetkellä jo raahattu, valtaosa oli vielä jäljellä.

Tänään ihmettelemme vielä Kaunasia ja huomenna matka jatkuu kohti Varsovaa.