Lomalta moi!
Viime perjantaina klo 16.30 suljin työpaikan oven, enkä oikein edes käsittänyt, että se ois loma nyt. Mun tapauksessa tämä loma kestää koko kesän, koska olin määräaikaisena töissä, ja omalla alallani nyt vaan sattuvat kesät olemaan hiljaisia, jos et ole vakituisessa virassa. Olen kuitenkin kääntänyt tämän(kin) asian positiiviseksi jo kauan sitten, ja oppinut nauttimaan lisääntyneestä vapaa-ajasta. Vaikka se luonnollisesti tarkoittaa myös sitä, että taloudellisesti joutuu elämään hieman niukemmalla, niin onhan aikatauluttomuus nyt välillä vaan parasta. Syksy on itse asiassa vielä vähän auki, eikä sekään haittaa! Elämällä ja asioilla on tapana järjestyä, kun pitää mielen avoinna ja positiivisena. Asioista on turha stressata, sillä ensinnäkin työtä kyllä tekevälle löytyy, ja toisekseen, epävarmuus on välillä ihan jees. Itselleni ainakin tekee tosi hyvää tiedostaa, että se seuraava askel ei olekaan valmiiksi astuttuna edessäpäin, vaan vasta tulossa.
Minä kirjaimellisesti liihottelemassa lomalle 😀
Nyt olen selkeästi huomannut stressitasojen tippuneen suuresti. Töissä on suoraan sanottuna ollut aika haastava vuosi, mutta samalla hyvin opettavainen. Stressi ei silti todellakaan ole johtunut pelkästä työstä, vaan monesta eri asiasta. Kuitenkin nyt huomaan sen lieventyneen, ja se on näinä muutamana viime päivänä purkautunut järjettömän väsymyksen muodossa. Voisin nukkua koko ajan. Ja olen sen itselleni myös sallinut, eihän mua kukaan odota mihinkään. Saatan vetää kahdet päikkärit päivän aikana, ja mennä silti puoli kymmenen yöunille. Nukkuminen silloin, kun se on mahdollista suurissa määrin, on aivan parasta.
Liikaa ei kuitenkaan pääse edelleenkään lepäämään laakereillaan, siitä kaksi karvakaveria pitävät kyllä huolen. Sansalla ei vielä riitä unta ihan koko yötä, kun energiaa on pakko saada purkaa. Se on valvottanut meitä nyt pari viikkoa, lähinnä niin, että on joutunut heräämään vähän turhan aikaisin. Näitäkin velkoja olen varmaan nyt ottanut takaisin. Sansa on silti kotiutunut aivan loistavasti, ja Unto on täysin myyty. Vähän jopa pelottaa, miten yhteen nämä kaksi ovat jo näin lyhyessä ajassa kasvaneet. Olenkin opettanut Sansaa olemaan myös ihan täysin yksin käymällä Unton kanssa pitkillä lenkeillä aamuisin. Muutenkin joudun välillä varmasti keksimällä keksimään itselleni aktiviteetteja päivien ajaksi, jotta pentu tottuisi olemaan useita tunteja putkeenkin ilman ihmistä. Emme halua missään nimessä takapakkia jo hyvin alkaneeseen oppimiseen nyt, kun en ole töissä. Etsin siis seuraa tositarkoituksella Tampereelta ajan tappamista varten :D!!
Kesän aikana haluan keskittyä omaan perheeseeni ensisijaisesti. Tuntuu, että kulunut vuosi on ollut todella hektistä, sisältäen paljon käsiteltäviä asioita. Se on vienyt energiaa tuoreelta avioliitolta turhan paljon, ja aion antaa sen ajan nyt takaisin kaksin verroin. Haaveissa olisi ainakin karata ulkomaille jossakin vaiheessa, ihan kahdestaan. Unohtamatta niitä yhteisiä juttuja arjessa! Myös urheilu tulee olemaan isossa osassa kesääni, ja siihenkin aion keskittyä ihan sata lasissa, ja nauttia myös ulkona tekemisestä perinteisen salitreenin lisäksi. Haluan urheilla paljon, ja tietenkin sen ohella myös syödä paljon! Myös sitä jäätelöä!
Viime viikkojen helteet ovat tällä hetkellä vain iloinen muisto, ja aamulla sai lenkille perinteisen Suomen kesän tapaan pukea lämpökerrastopaitaa, hupparia ja tuulitakkia. Onneksi myös sisällä riittää tekemistä, ja onhan mulla Netflixissä vielä Suitsin uusin kausikin katsomatta ;)
Ihanaa viikon alkua!<3
Maija