Tiukat kaksi viikkoa edessä
Huhtikuu on kyllä pääsiäisen lekottelun jälkeen alkanut ryminällä! Otetaan tuosta lisääntyneestä valosta irti kaikki energia mitä vaan saadaan, jotta voitaisiin olla mahdollisimman tehokkaita! Kadutkin alkavat olla Tampereella jo päivisin sulat, eli kevät tulee, hitaasti mutta varmasti! Kaksi kuukautta kesään, ihan hurjaa. Ja aivan ihanaa.
Itselläni seuraavat viikot tulevat olemaan todella täynnä tekemistä, eikä tylsiä hetkiä varmasti pääse syntymään. Ihmettelen jo vähän etukäteen, että miten tunnit edes riittävät kaikkeen. Mutta aina ne ihmeen kaupalla riittävät, kun tekee vaan ja priorisoi asiat tärkeysjärjestykseen.
Kisavalmistautuminen on nyt luonnollisesti kuumimmillaan niiden koittaessa kahden ja puolen viikon päästä, ja nämä viikot täyttyvätkin erilaisista viime hetken valmisteluista ja asioiden hoitamisesta. Kalenteriin on merkattuna hierontaa, kisa-asun sovitusta ja noutoa, viimeiset treenit valmentajan kanssa sekä kisaviikon ohjeiden miettiminen ja hakeminen. Myös erilaisia kauneuteen liittyviä asioita, kuten meikkejä täytyy vielä noutaa. Meikin ja hiukset mulle tekee kyllä kisapäivänä ammattilainen, mutta koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu, ja haluan olla itsekin varautunut. Osaisin kyllä tehdä kisameikin itsekin, mutta haluan nauttia kerrankin toisen ihmisen kädenjäljestä. Ja luotto on kova, sillä lookin tekee vakio-kampaajani!
Näihin viikkoihin mahtuu myös töitä vaikka muille jakaa. Kevät on todella työntäyteistä aikaa, ja paljon pitäisi saada aikaiseksi lyhyessä ajassa. Pidän myös hieman lomaa ennen kilpailuja, joten sitä varten on tehtävä töitäkin vähän varastoon. Haluan saada mahdollisimman paljon aikaiseksi, jotta lomalle olisi rauhallisempaa jäädä, eikä vastassa olisi kaaos, kun palaan takaisin. Työt onneksi pitävät mielen kiireisenä, eikä ehdi stressata mistään turhuuksista, tai tuijotella itseään liikaa peilistä. Itselleni se kyttääminen harvoin tuo mitään hyvää. Hetken kun vielä jaksaa, niin sitten voi hyvillä mielin hengähtää!
Tärkeimpänä toki ovat tällä hetkellä treenit. Nyt niitä alkaa jo olla aika paljon, ja jokainen on todellakin suoritettava hyvin, täysillä mutta fiksusti. Niin, että pää pysyy mukana eikä tule tehtyä mitään tyhmyyksiä, joka voisi johtaa vaikka loukkaantumiseen. Pään mukana pitäminen on vähän jo haastavaa, mutta siitäkin on toistaiseksi selvitty kunnialla. Salitreenien ja aerobisten lisäksi myös poseeraamista on harjoiteltava ihan päivittäin, niin paljon kuin ikinä pystyy. Sekin on muuten todella rankkaa, tiedoksi niille jotka eivät lajia seuraa. Motivaatio siihen on onneksi kohdallaan, koska asennot ovat viimein alkaneet sujua haluamallani tavalla. Pitkään tuntui vaikealta ja kankealta, mutta nyt homma niin sanotusti skulaa! Pienet asiat, joilla fysiikan saa paremmaksi, motivoivat harjoittelemaan lisää. Nautin esiintymisestä suunnattomasti, enkä ole sitä koskaan jännittänyt. Odotan vaan kovasti!
Yleisfiilis on toki väsynyt, mutta positiivinen. Mikään ei pysäytä mua nyt! Aion hoitaa kaiken niin hyvin kuin pystyn, enkä anna kiireen tunteen mennä pääni sisään. Pian koittaa sitten miniloma, jolloin keskitytään olemaan sisällä fitness-kuplassa. Siellä kuplassa on kiva käydä, kun ei liian pitkäksi aikaa jää!
Huomasin muuten myös, että blogini näyttäisi olevan ”Viikon blogina” täällä Lilyssä. Toivottavasti sen myötä matkaan eksyy myös uusia lukijoita, sillä teillehän näitä kirjoittelen. Okei, itselleni terapiaksi myös, mutta on mukavaa, jos näistä joku muukin saisi jotain sisältöä!
Maija