Päivät kuluvat

Noniin, viikko saatu käyntiin, yskien, mutta kuitenkin. Tavoitteellisesta juoksusta olen hieman lomalla, no tekee kyllä jo mieli jatkamaan, täytyy myöntää.

Mieleni on hieman haastava, kärsin motivaatipulasta muun elämän suhteen. Välillä sisuunnun ja teen asioita. Se on ehkä tervettä? I’M BACK, HAHAHA. JOO.

Sarjakuvaa olen piirtänyt, jumiuduin toki itsekritiikin aiheuttamaan vitkutteluun vähemmän eheää tarinaa työstäessä, mutta sisulla tein sen loppuun.

Aamulla pukeudun verkkareihin ja siirryn sängyltä sohvalle ja pikkuhiljaa ulos. Ympäröivän yhteiskunnan pinnallisuus ja onnellisuushöttö ärsyttää. Pitäisi kai olla kannustava? No sanonko mitä. En. Tiedän kyllä etteivät asiat ole mustavalkoisia.

Eipä siinä sitten, englanninkurssilla adverbejä, espanjassa subjunktiivia, jälkimmäinen helpompaa.

Vien koiran metsäkävelylle. Kaikesta huolimatta olen melko reipas. Mistä kaikesta? No riittämättömyydestä kai. Hyi mikä sana.

Luen kirjaa positiivisesta psykologiasta. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole positiivinen ajattelu. Postiivisessa psykologiassa pyritään löytämään ihmisestä vahvuuksia. Yllätyksekseni tunnistan joitakin.