Koronaevakko

Parin vuoden poikaystävälläni majailun jälkeen päädyin lähtemään pikaisesti takaisin omalle asunnolleni sunnuntai-iltana. Lähtö oli hätäinen ja herätti minussa yllättävän vahvoja tunteita.

Syynä oli poikaystävälläni todettu covid, päättelin voivani vielä mahdollisesti välttää tartunnan.

Täällä on riittänyt siivottavaa, mutta arkirutiinit hakevat vielä uomaansa. Vallitsevassa maailmantilanteessa seurakin olisi kyllä kelvannut, täytyy myöntää. Lisäksi saan toki jännittää, saanko itse covidin, vielä ovat kotitestit olleet negatiivisia. (aivastin kyllä äsken, jokohan se iskee.. vai onko korona ja jo out ja Ukraina In?) Poikaystävän oireet eivät onneksi ole olleet pahoja.

No, kevät tekee tuloaan, mieliala vaihtelee, treenitkin ovat menneet ihan hyvin vaikka into onkin ehkä ollut hieman hukassa ja kelikin vähän hankala. Ja poden syyllisyyttä, kun en jaksa kamalasti miettiä maailman tilannetta. Mutta ketäpä sen miettiminen auttaisi?