Ahaa, kaikesta päätellen lähestyn hermoromahdusta. Riitelin poikaystävän kanssa, olin turhautunut, hän oli ilkeä. Sitten tajusimme vetäytyä. Kärsin oudoista oireista, jotka todennäköisesti johtuvat ahdistuneisuudesta.
Pahoinvointini taustalla ovat liiallinen itsekritiikkini ja tietyt katumuksen aiheet, sekä mahdollisesti syyllisyys ja vitutus sekä ylisukupolviset traumat, häpeä ja perfektionismi, koulukiusaus, kiintymyssuhdetraumat. Lähipiirin päihde-ja mielenterveysongelmat, omat avuttomuuden ja näköalattomuuden tunteeni, epäonnistunut terapia, mielen sisäinen vatvominen. Epäonnistumisen tunne, oman kärsimyksen vähättely.
Olin kuitenkin eilen akvarellikurssilla ja sarjakuvakurssilla. Niissä pärjäsin varsin hyvin. Tänään yritän kaikesta huolimatta käydä lenkillä ja kastelemassa kukkani kotona. Vaihdan vielä kuvan. Yritin luoda omannäköistä elämääni. Olin kai käsittänyt väärin, miltä näytän.