Viikonlopun kohokohdat ja muuta

Noin, Ruissalojuoksut tuli juostua, 10km ajassa 49.22 millä irtosi N40-sarjan kolmas sija ja pronssimitali, mikä kyllä lämmittää mieltä. Itse kisa oli aika raskas ja täynnä harmituksen aiheita, mutta melko hyvin sain hyytyneenäkin hoidettua itseni maaliin asti. Lähdin hieman liian reippaasti liikkeelle ja henkinen tilani oli notkahtaa kun tipuin isomman porukan kyydissä ja törmäsin tietenkin kaikkiin mahdollisiin yksinjäämistraumoihini. Onnistuin kuitenkin siirtämään keskittymisen takaisin omaan juoksuuni, ja lopussa kaiketi sain näitä juoksijoita jonkin verran kiinnikin. Varsin hyvin vedetty siis ottaen huomioon matalan mielialan ja huonon palautumisen.
Juoksun jälkeen ihailin merta ja luontopolkua, sää oli hyvä ja kaikki muukin kohdallaan. Loppupäivä menikin omenapiirakkaa syöden ja lepäillen.

Tänään tehtiin poikaystävän kanssa aamulla ”kevyt” lenkki, kevyt on tietenkin hieman suhteellinen käsite, noh sykkeeni oli osan matkaa matalampi kuin eilen bussipysäkille kävellessä joten kaipa se kevyttä oli. Kelpaahan tuota luontoa katsella.

Poikaystävän kanssa tuli kauhistuttavat kahdeksantoista vuotta täyteen, tämän kunniaksi Turun kaupunki järjesti ilotulituksen, jota kävimme katsomassa. (oikeasti Turun päivä). Opiskelin myös hieman englantia ja piirsin yhden angstisen sarjakuvan puhtaaksi. Lisäksi luin Terapeuttinen valta – onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa.

Voisi kai tämä elämä kamalampaakin olla, mieleni vain tahtoo olla melankolinen tai sitten kärttyinen, niin, onhan nyt syksykin, ja olen kyllä hieman edistynyt solmujeni selvittelyssä.