Kesä, nurmikko & relapsi

 

Viime päivinä on tuntunu siltä niinkun olis relapsi tulossa. Huonoja merkkejä on yöheräily, verenkierron heikkeneminen ääreisosissa (purppurat/sinertävät jalkaterät), kuumotuskohtaukset ja sykkeennousu. Liittyy autonomiseen hermostoon ja sen häiriintymiseen. Viime yönä heräsin neljältä, sitä ei ookkaan käynyt pitkään aikaan. Oon saanut huikeesti apua LDN-lääkityksestä, mutta jotta apu säilyy, on vaan vedettävä raja johonkin ettei voimia kuluta ihan liikaa. Niistä ne relapsit meinaan syntyy, innostumisesta ja elämisestä. Vaikeaa on ollu olla innostumatta, kun ensinnäkin olen tutustunut niin mukaviin ihmisiin tämän vuoden aikana, kaikenlaista vertaistukea on löytyny, mutta sosiaalisiin hetkiin energiat on vaan edelleen tosi vähissä. 

 

 

 

 

 

Tänään pystyin raahautumaan, tai siis toki mut työnnettiin, takapihalle nautiskelee lämmöstä ja valosta. Ja halusin vaan fiilistellä nurmikkoa ja kesäilmaa. Ihoon ei muuten vieläkään tartu väri kunnolla. Oon ihan kalkkilaivan kapteeni. Harmittaa, koska ennen rusketuin ihan helposti! 

Eipä täsä muuta, toivokaamme ettei relapsi löydä perille! Hyvää lauantaita itse kullekin!