Ajatustyötä

Välitila on ehkä ärsyttävin ikinä. Sellanen, että on päivittäin perushyväolo ja sohvalla makaaminen on tylsää – mutta siltikään ei vielä pysty ite tekemään mitään konkreettista. Paitsi ajatustyötä. Konkreettista ajatustyötä – olen vakavissani miettinyt mitä aion jos paranen. Käveleminen on koko ajan pikkuhiljaa helpompaa, silti se verottaa vielä vähän. Jos ei lasketa kehon puhdistusreaktioista tulevia olotiloja, vointi on aika vakaa. Palaudun öisin hyvin. Pitäisi ehkä olla iloinen että tässä on menty eteenpäin, mutta tylsyys on pahin viholliseni. Kasa kirjoja saatetaan tarvita pian. 

 

 

 

Käytii pitkästä aikaa ulkoilemassa! Oli aaaivan ihanaa. En ihan oikeesti malta odottaa että voin itse kävellä ulkona omin jaloin. Tuntuu ettei se oo edes kauheen kaukana..Vaikka kyllä tekemiset edelleen verottaa, lihakset meinaa helposti krampata.

 

 

Syksyinen fiilis kyllä on jo vahvasti, mut ulkona oli ihan kun kesä. 

 

Tämän viikon kovan ajatustyön jälkeen päädyin ehdottomasti sellaiseen tulokseen, että parannuttuani lähden seuraamaan intohimoani ja intuitiotani.

 

Mahdatteko arvata mikä se on?