Raskausviikko 27+4: Fuupullat ja kolmetoista metrinen vyötärö
Mallikkaasti myöhässä kirjoittelen maanantai-iltaisesta lääkärikäynnistä – vihdoin! Elikkäs, käytiin Maxin luona kun tarkotushan oli että läskitän joululoman aikana Suomessa jotta Böge kasvaa miehen mittoihin. Noh, minä tyttöhän tein työtä käskettyä ja söin. Oli tarkoitus että näemme Bamsen kanssa klinikan ulkopuolella kun tulimme molemmat omista suunnistamme. Siellähän se jo seisoskeli kun ite puuskutin paikalle. Herra ja jumala kun neljä-viis kertaa pysähdyin klinikalle vievän mäen varrelle vetämään happea ja toivomaan että jostain ilmestyisi hiihtohissi. Ei näkynyt. Olihan jalassa tietenkin tosi hyvät kävelykengät aka korolliset maiharikenkulit. Ens kerralla laitan lenkkarit ja pakkaan eväät messiin. Jumalauta.
Noh, Maxihan oli hieman aikataulusta myöhässä niin kateltiin siellä Boomerang kanavan lasten piirrettyjä ja kikateltiin kun – and I quote – ”kaikki möhömahat oli liikenteessä”. Tässä mun tän hetkinen möhömaha. Cool ain’t it? Oon ehkä vähän karistellu joulun lällylällyä ja on enempi niin kuin vauvamaha eikä mammuttimarkkinat. Vyötärönympärys about kolmetoista metriä.
Ensin käytiin läpi ne kivikaudella otattamani verikokeiden tulokset, joiden mukaan kaikki oli reilassa ja ainoastaan kreatiniini arvo oli hieman alhainen. Taudeiltakin oli säästytty ja minut julistettiin pukin jälkeen toiseksi terveimmäksi 😉 Sitten kurkittiin poikaa – joka nukkui, mutta silti potki – weirdo. Se oli jotenki niin kovin sulonen ku ultrassa näky kuinka toinen istui naama ”menosuuntaan”, silmät ummessa chillaillen, käsi pään alla tyynynä ja HIKOTELLEN! Awww.. sydänäänet meni jotenki näin piip-piip-HIKKKK-piip-piip-HIKKKK! 😀 Painoa oli kertynyt 880 grammaa ja edelleen oli Max sitä mieltä että poika sieltä tulee. Vielä kehtas vitsailla että ”eihän me sitä koskaan varmaksi sanottu” shiieeett. Kurkkaa itse näetkö nukkuvan nöpönenän? (Käänsin kuvan helpottaakseni hahmottamista, mutta kovin usean kommentti ollut silti että ei tossa ketään ole. On siinä, naama ja käden luukin komiasti hahha)
Päätin kieltäytyä siitä glukoositestistä mikä oli tarkoitus ottaa raskausdiabeteksen pelossa (kerroinkohan jo tästäkin..) ja seuraava käynti on sitten taas nelisen viikon päästä ja ei kai siellä sitten muuta kuin katellaan että vieläkö mies on jalat edellä tulossa vai joko valmistautumassa ensi-iltaan.
Synnytysvalmennus paikkaankin soittelin ja he sieltä lupasivat laitella postitse aikataulua meille. Ruksin online-hakemukseen mielenkiinnonkohteiksi synnytyksen, kivunlievityksen synnytyksessä, imetyksen sekä isän roolin. Mielenkiinnolla nyt sitten odotellaan että milloin päästään koulun penkille ja että kuulisiko siellä jotain uutta tähän kaikkeen mitä Internetistä on jo löytynyt. Odotan ehkä eniten synnysosaston ja synnytyssalin kierrosta, että pääsee ihan näkemään mihin sitä on mentävä kun mies haluaa ulos.
Tuli joku puheripuli nyt! Mutta lopetan tältä kertaa, eihän näitä jaksa kukaan lukea 🙂 Mullon by the way nyt joku porkkanakausi – halusin tehä tänää porkkanapihvei mut ei ollu raastinta, sit söin porkkanoit iha pelkiltään duunis ja tänään vuoronsa sai porkkanakakku – mmmm. Tein tossa äsken sitten lihapullia ja pakko oli kuvata mun ongelma bataatin kanssa > jäi kiltisti oottamaan vahvempaa osapuolta. Muahahhaaaa Uuu ja miten hienoa asettelua eikö? Arkiruuasta tuli ihan fancyn näköstä 😉
Ja meillä on joku aivan tosi vammanen tapa että keksitään kokkailuille nimiä, että sit on helppo heittää et ”heei tehääks sitä kanalanpataa?” ni tästä tuli ny eka ”fuusiopullat” ja sitten ”fuupullat” jonka jälkeen lempinimeksi muokkaantui ”fubut”. Jou!
Nyt mä oikeesti suljen suuni ja meen lukee juoruja sänkyyn. Kuulemma piti vielä mainita täällä blogissa jotain ton hauiksesta. Eli, Bamsen hauis mainittu – done! :PP Hölömöläisfaija.