Rooman valtakunta

Kaupunkilomien seuraavaksi kohteeksi valikoitui Rooma. Ajankohtana oli alkuun suunnitelmissa lähteä keväällä tai syksyllä. Kaupunkilomaksi riittää mainiosti pidennetty viikonloppu, mutta yhden päivän vapaan saaminen töistä oli liian hankalaa, joten siitä syystä varasimme matkan juhannukseksi. Sattuipa vain, että tänäkin vuonna Suomessa oli karmivat juhannuskelit, joten ihan tyytyväinen olin ajankohdan valintaan.

Matkaan siis lähdettiin kahdestaan mieheni kanssa. Torstaina lento Oulusta Helsinkiin oli finskillä perinteisesti myöhässä. Lennolla sitten kuulutettiin, että Rooman jatkolennolle menijöiden tuli siirtyä finskintiskille. Siinä heti laskeutuessani mieheni seurasi finskin appista, mikä siellä oli Rooman lennon portilla tilanne ja vielä kun lentokoneen ovet aukeni, oli final call menossa, niin ei kun juoksemaan. Rooman kone odottelikin meitä, vaikka meidätpä olikin reititetty jo Brysselin kautta Roomaan. Siinäpä sitten henkilökunta yritti muutella meitä takaisin omalle lennolle.

Tässä sitten olikin se suurin ylläri. Mun ihana mieheni olikin upgradenannu meidät bussinekseen. Voi sitä ilon ja hämmennyksen määrää, kun jalkatilaa oli ruhtinaallisesti ja shampanjalla sai kunnon lomamielen.

Fiumicinon kentältä päästiin kätevästi Leonardo Da Vinci junalla Termiiniin, josta ei ollut kävellen pitkä matka hotellillemme. Hotellin respassa saimme kokea yllätyksen, sillä saimme penthouse huoneen. Vaikkakin itse huoneeseen päästyämme totesimme, että huone haisi ihan järkyttävän homeiselle ja vieressä oleva kattoterassin meteli häiritsisi meitä liikaa, joten pyysimme huoneen vaihtoa. Saimme vaihtaa huoneen seuraavana päivänä, ja todellakin huoneen vaihto

kannatti. Terassilla oli elämää pitkään yöhön ja kun aamulla sitten lokit aloittivat rääkymisen, jäivät ensimmäisen yön unet vähäiselle.

Ensimmäiselle illalle olimme katsoneet hyvän ravintolan jo valmiiksi lähistöltä ja nälkää odotellessa tutustuimme hotellin lähistöön.

Juhannusaatto valkeni lokkikuoron huutoon. Meillä oli suunnitelmissa tutustua Coloseumiin sekä Roman Forumiin. Liput Colosseumiin olimme jo hankkineet netistä etukäteen. Varasimme jonon ohitusliput sekä opastetun kiertueen. Paikan päällä totesimme, että ennakkoliput olivat todellakin ihan paikallaan, sillä jono lippuluukulle oli sata metriä ja ulkona oli 30 astetta lämmintä. Coloseumin edusta oli täynnä turisteja ja vaikka minkälaisia tyrkyttäjiä. Veden myyjiä ja rannekorun tyrkyttäjiä oli joka paikassa. Ja myös virallisen näköisiä oppaita, jotka kuitenkaan eivät osanneet ohjata meitä oikeaan jonoon, vaikka kuinka näytimme etukäteen hankittua lippuamme. Omatoimisesti löysimme oikean jonon, jossa turvatarkastuksen jälkeen lippumme vaihdettiin sisäänpääsylippuihin ja meille osoitettiin kohtauspaikka, jossa tapaamme oppaan. Opastettu kierros antaa kyllä paljon enemmän kuin itsestään kiertely. 32 asteen auringon paisteessa 45minuutin kierros oli kyllä todella raskasta. Varjoon ei päässyt ja ihmisiä oli koko Coloseum täynnä, joten kierroksen jälkeen suuntasimme etsimään lounaspaikkaa. Lounaan jälkeen kiersimme vielä Roman Forumia sen minkä jaksoimme, vaikka alue on todella laaja, joten kiertelimme hiljakseen alueella loppu päivän. Illalla suuntasimme metrolla Spagnaan ja Espanjalaisille portaille. Samalla kävelimme Trevin suihkulähdettä ihastelemaan ja aina välissä pysähdyimme kuppiloissa proseccolla ja oluella. Illallispaikaksi valikoitui ravintolassa, jossa maistelimme oystereita. *Nam*

Huoneen vaihdon vuoksi lauantai aamu olikin paljon hiljaisempi. Ja päivä ohjelmassa oli sitten Vatikaanin suuntaaminen. Vatikaaniinkin olimme varanneet jonon ohitusliput. Mikä taas osoittautui hintansa arvoiseksi hankinnaksi. Liputtomien jono kiemurteli pitkin muuria ja loppua ei näkynyt. Samanlainen +30 asteen helle siihen päälle vielä. Vaikka lippujonon pääsi ohittamaan oli koko Vatikaanimuseo ja Sikstuksen kappeli yhtä jono. Väkeä oli ihan mahottomasti. Kaikki käytävät olivat ääriään myöten täynnä matelevia ihmisiä. Piti vain kulkea keskellä karjalaumaa ja yrittää katsoa samalla mitä ympärillä näkyi. Tuossa tungoksessa, jos kaatuu niin jää kyllä tallotuksi jalkoihin. Karjalauma suunnattiin pitkien koristeellisten käytävien päässä sijaitsevaan Sikstuksen kappeliin, jossa ei saanut kuvata ja piti olla äärimmäisen hiljaa.

Kappeli tungoksen jälkeen olisi ollut Pietarin kirjon katolle menevä jono, mutta sen pituuden nähtyämme, päätimme, että menemme vain tutustumaan Pietarin kirkkoon. Kirkko on ihan valtava ja katsottavaa on paljon. Ripittäytyminenkin kirkossa onnistuu, jos vain tietää syntinsä.

Vatikaanissa aikamme käveltyämme, lähdimme etsimään sopivaa lounaspaikkaa. Lounaan jälkeen kävelimme San Angelon linnalle, mutta emme jaksaneet lähteä sen enempää tutustumaan linnoitukseen. Vaan jatkoimme matkaa Piazza Navonan ohi Patheolenia katsomaan. Lauantain päivä ohjelma oli sitä myöten valmis ja illalla oli suunnitelmissa lähteä Trasteveren kiertelemään ja syömään oikein pitkän kaavan kautta. Trastevereen otettiin ihan paikallisbussi. Bussilla näkee kuitenkin enemmän kuin maa-alaisella matkustaessa. Moneen ravintolaan tarvitsi pöytävarauksen, jota tietenkään meillä ei ollut. Lauantaina ei vain turistit olleet liikenteessä vaan ravintola, jossa me söimme, oli täynnä italialaisia ja volumetasot olivatkin sitä tasoa myös. Italialaisessa ravintolassa ei nopeasti ruokailla, sillä tarjoilu on todella hidasta ja meillekin unohdettiin monesti tuoda tilaamamme jälkiruuat. Odotellessamme saimme pöytäämme Limocello pullon, ilman että kukaan sanoin montako lasillista siitä saa ottaa.

Trasteveresta kävelimme Juutalaiskorttelin kautta olut baariin muutamalle hyvälle oluelle, jonka jälkeen kuljeskelimme kaupungin sydämestä hotellille.

Sunnuntaille olimme varanneet aikaa shoppailulle. Lento lähti vasta illalla, joten laukut jätettiin hotellille odottamaan ja Spagnaan suuntasimme ostoksille, jossa jalat kipeäksi asti kiertelimme kauppoja ennen kuin lähdimme junalla lentokentälle