Ihan kettuna

Tällaisen kesäihmisen mielestä syksy tuntuu monellakin tapaa olevan hieman sieltä syvältä, tiedättehän. Kylmä viima, kaatosateet, pimeys, sanoinko jo kylmä… Olen kuitenkin opetellut näkemään syksyssäkin kivoja puolia, kuten kauniit syksyn värit, tunnelmoinnit kynttilän valossa, kuralätäkössä hyppiminen (pitääkin muuten laittaa taas ostoslistalle kumpparit) ja ennen kaikkea kauppoihin saapuvat syysvaatteet. Olen todistetusti onnistunut siirtämään näitä tykkäysjuttuja myös eteenpäin, sillä Lindexin läpi pikaisesti kävelyjuostessa Napero kerkesi bongata jostain hyllystä itselleen mieluisat housut.

– Äiti, ostetaanko nämä housut? Mää haluaisin nämä. Ja tämmönen paita niin mää olisin ihan kettuna.

Jos toinen haluaa olla ihan kettuna niin voiko semmosesta kieltäytyä? 

 

Ja hei, se tärkein eli kuinkas se kettu nyt sitten sanoo? Ei menny enää läpi kolmevuotiaalle kettu, joka huutelee kettukettukettukettuuuuu eikä edes tämä