Viime viikot on mennyt hiljaiselossa täällä blogin puolella mutta vastapainona ruudun tällä puolella on eletty hektistä elämää, johon on mahtunut sarja suuria onnenpotkuja.

Muistatteko vielä tämän työselkkauksen? Uskotteko, kun kerron, että heti seuraavana päivänä tästä kirjoituksesta puhelin soi ja minulle tarjottiin töitä?! Uskomatonta mutta totta! Tuon puhelun jälkeen onkin päivät ollut melkoista säpinää aina myöhään iltaan asti, sillä siitä lähtien tämä tyttö on leikannut, vääntänyt ja kääntänyt tukkaa välillä sormet kirjaimellisesti verillä ja kivaa on ollut.

”Kaikki on niin hyvin kun vain voi olla”, sanoi kätilö kun oli aikansa tutkaillut ja mittaillut Alpoa. Onnenkyyneleet vieri salakavalasti pitkin poskia, nyt ollaan taas ainakin askeleen lähempänä päämäärää. Vaikka salamatkustajan sukupuoli toistaiseksi jäikin pimentoon, on raskauden todellisuutta konkretisoinut alati kasvava maha ja jo Akinkin käteen tuntuneet napakat potkut <3.

Suuri onnenpotku oli myös perjantai, kun vihdoin vähän yli puolet Suomen kansanedustajista tajusi elävänsä 2000- luvulla ja äänestivät tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Ihan mahtavaa! Eli vinkvink, muutamaa hääkutsua odotellaan sitten saapuvaksi vuonna 2017 :).

Viimeisin onnenpotku on huominen, kun piiiitkä ja pimeä, joskin muuten kiva marraskuu vihdoin vaihtuu joulukuuksi. Kalenterin ensimmäisen luukun avautumisen myötä se joulun odotus todenteolla vasta alkaa. 24 yötä joulupukkiin, iiks!