Aamunkoiton ja iltaruskon metalli
Helsingin Sanomissa oli muutama päivä sitten kiinnostava artikkeli kullan arvon noususta epävarman taloustilanteen seurauksena. Koska en ole tilaaja, minun oli lompsittava kirjastoon lukemaan se. Olin hiukan pettynyt tekstin luettuani, koska siinä keskityttiin kultaan lähinnä sijoituskohteena. Huomasin artikkelilinkkiä tarkastaessani, että sehän sisältyi talousosioon, joten mitähän oikein odotin… 🙂 Jos mietit rahan sijoittamista kultaan, niin suosittelen lukemaan. Koska kullan arvo pysyy melko vakaana talouden heilahteluista huolimatta, niin kultaa on pidetty turvallisena sijoituskohteena, mutta toisaalta kullalla on vaikea kääriä isoja voittojakaan. Näin siis mutkat suoriksi referoituna. En ole kuitenkaan bisnesmies, joten keskitytäänpä yhdessä pohtimaan hiukan kullan merkitystä. Katsotaan, mihin asti päädyn mietteissäni tänään.
Kulta. Tunnette sen värin. Ei voi kiistää, etteikö kullan väri vetäisi katseita puoleensa. Onhan se imuroinut katseita puoleensa ympäri maailmaa vuosituhansien ajan. Enkä ole immuuni kullan hohteen houkuttavuudelle. Näen kullasta heijastuvien ilta-auringon säteiden säihkeen. Näen ”kullankeltaisen” metallin muuten pitkälti ”metalleilta” näyttävän metallikokoelmani keskuudessa. Se on aina läsnä ja esillä siellä. Mihin kuvan metalliin kiinnitit ensimmäiseksi huomiosi? Kupariin? Hopeaan? Kultaan? Luultavasti kultaan. Lisäsin kuparin ja hopean mukaan kuvaan, koska ne kuuluvat kullan kanssa samaan ryhmään ja niidenkin ulkonäkö poikkeaa tavallisesta. Kuparin väri on tuttu kaikille, ja hopea puolestaan heijastaa valoa erityisen hyvin, joten se näyttää tavanomaista metallia valkoisemmalta.
Entä mistäkö kullan väri johtuu? Olen yrittänyt perehtyä aiheeseen, mutta minun rahkeeni eivät riitä täysin ymmärtämään kulta-atomin uloimpien elektronikuorten kvanttifysiikan laeista johtuvia erikoisuuksia. Tässä esimerkkivastaus kysymykseen, joten pääsette myös pähkäilemään. Lyhyesti sanottuna kullan elektronikuorten rakenne on sellainen, että se imaisee itseensä näkyvän valon sinisiä aallonpituuksia, joten keltaiset aallonpituudet pääsevät paremmin esiin. Kirjoitin parisen kuukautta sitten postauksen, jossa mainitsen cesiumin, joka on kullanväristä samasta syystä.
Ah, kulta.
Olen länsimaisen, kultaa ihastelevan kulttuurin kasvatti. Kulta on vaurautta ja joskus myös ahneutta. Kulta on arvokasta, koska se on kultaa. Eikös loppujen lopuksi olekin aika erikoista, että yhtä keltaista metallia pidetään niin suuressa arvossa? Onko kullan miellyttävä ulkonäkö vain sen seuraus? Joillakin teistä on varmasti sormessaan kultainen sormus. Mitä sormuksen kultaisuus merkitsee teille? Kihlasormuksia on tehty myös palladiumista ja platinasta, jotka ovat myös tunnettuja arvometalleja. Sehän ei voi olla terästä kuitenkaan. Voiko kihlasormus olla rahalliselta arvoltaan halpa? Minä en voisi ostaa koruliikkeen halvinta kihlasormusta, ja jotain arvometallia sen on oltava. Tai tempaisen kunnolla ja teetän sormukset jostain alkuainetaulukon oudosta metallista.
Toki kulta on harvinaista, mikä selittää osan sen hinnasta, mutta ei se ole harvinaisin metalli. Ei kullalla ole myöskään kovinkaan paljon käyttöä: osa menee koruihin, osa puolestaan elektroniikkaan, mutta valtaosa löhöää harkkoina pankkiholveissa. (Alla katsaus erään pankkiholvin harkkohyllyihin.) Se on pehmeää ja painavaa, joten arkipäivän käyttötavaroihin se ei oikein sovi, kuten teräs sopii. Kyllähän te tiedätte.
Olen myös kielinörtti, joten sanan kulta sisältäviä sanontoja on hauska miettiä. Kullanmuruseni, mitä mieltä olette kyseisistä sanoista? Voiko jotakuta sanoa vaikkapa kultaseksi naama peruslukemilla?
”Beibe, et sä mikään kullanmuru ole! Olet ehta 12 kilon kultaharkko!”
Minulle ne haiskahtavat hiukan sarkastisilta ilmauksilta. Olenko vain outo? (Kyllä olen.) No ehkä söpöä pikkulasta voi kutsua kullanmuruksi ilman oudoksuvia katseita. Ja entä jos niiden merkityksiä aletaan analysoimaan tarkemmin. Kullannuppu? Kullallako nuppu? Avautumaton kukka? Mitäh? :D Lapsuushan on kuulemma elämän kulta-aikaa. Kulta-aika? Taiteessahan on ollut myös kultakausia ynnä muuta.
Asiasta kolmanteen… Arvostivatko nykyisen Suomen alueella muinoin asuneet ihmiset kultaa? Vai onko ilmiö kulttuurista tuontitavaraa muualta? Aloin miettiä asiaa, ja minulla ei ole aavistustakaan.