Banaanit ja radioaktiivisuus
Kuuntelin aamulla Youtubesta Boney M:ää ja lipitin Coca Cola Zeroa, kuten miehillä on tapana. En tiedä, nyrjähtikö aivoissani jokin vatkatessani päätäni musiikin tahtiin vai osuiko gammasäde väärään aivosoluun, mutta sain käsiini aiheen: radioaktiivisuus. Ihanaa, vai mitä? Radioaktiivisuus on kuitenkin eräs suuren yleisön väärinymmärtämistä luonnon ilmiöistä, joten otetaanpa selvää sen arkipäiväisestä roolista. En kuitenkaan aio pureutua kovin syvällisesti atomien radioaktiivisuudesta johtuvan säteilyn eri muotoihin, koska jonkin pituusrajan ajattelin asettaa tälle tekstille 😀 Käy tsekkaamassa alfa-, beeta- ja gammasäteily vaikkapa wikipediasta itsenäisesti 🙂
Tuntuu siltä, että median kauhukertomukset ja populaarikulttuuri määrittelevät radioaktiivisuuteen liittyvän keskustelun turhan vahvasti. Gammasäteily muuttaa Hulkiksi ja aiheuttaa valtavia määriä syöpiä ynnä muuta. Ja Tšernobyl… Ei, en väitä, että radioaktiivinen säteily on terveellistä, mutta sen haittoja kyllä liioitellaan. Ehkä tiedeyhteisöllä on tässä vaiheessa syytä katsoa peiliin, koska radioaktiivisuudesta kertominen on selkeästi jäänyt puutteelliseksi.
Miksikö liitin tekstiini väsäämäni kuvan banaanista? Koska banaani on eräs ”näppärä” arkipäivän radioaktiivisuuden lähde. Kuten varmasti jo tiedättekin, banaanissa on runsaasti kaliumia – alkuainetta, joka on ihmiselle elintärkeä hivenaine. Kaliumista 0.012 % on radioaktiivista isotooppia (kalium-40), jonka puoliintumisaika on 1 248 000 000 vuotta. Tohtori Sally Le Pagen aiheeseen liittyvässä Youtube-videossa banaanien radioaktiivisuus ilmenee hienosti. Pitkä puoliintumisaika ja isotoopin vähäinen prosentuaalinen määrä kuitenkin tarkoittavat, että mitään syytä huoleen ei ole. Banaaneja pitäisi syöda miljoonia kertarysäyksellä, että saisi merkittävän säteilyannoksen. Elimistössämme oleva kalium-40 antaa silti kohtuullisen osan vuosittaisesta taustasäteilyannoksestamme.
Kaliumia muovikuutiossa olevassa ampullissa.
Arkipäivän radioaktiivista alkuaineista radonilla on kaliumia merkittävämpi rooli. Asunnon sijainnista ja ilmastoinnista riippuen radon voi aiheuttaa merkittävän terveyshaitan, koska se on kaasu, jota me hengitämme sisään aiheuttamaan hankaluuksia keuhkoihimme. Osa keuhkosyövistä johtuu varmasti radonista. Peruskalliossamme on paikoittain runsaasti uraania ja toriumia, joiden radioaktiivisen hajoamisen seurauksena syntyy radonia, joka nousee maaperästä ja saattaa kertyä asuntojen sisäilmaan. Säteilyturvakeskuksella on näppärä listaus radonpitoisuuksista Suomen kunnissa. Sieltä voi käydä tarkastelemassa oman asuinpaikkansa arvoja.
Muita mainitsemisen arvoisia melko mitättömiä säteilyn lähteitä ovat tietenkin röntgenkuvaan päätyminen ja lentokoneessa istuminen. Avaruuden kosminen säteily pääsee osumaan meihin helpommin lentokoneessa ollessamme, kun yllämme on ohuempi ilmakerros estämässä sitä maanpintaan verrattuna. Ja lopuksi on mainittava ehkäpä yllättävin ja merkittävin taustasäteilyn lähde, jolle osa ihmisistä altistuu päivittäin – nimittäin tupakointi. Kaiken muun haitallisen lisäksi savun mukana keuhkoihin kulkeutuu radioaktiivista lyijyä. Kai tupakoinnin epäterveellisyyttä voi miettiä tältäkin kantilta…