Witcheriä – ihan liikaa Witcheriä
Huomasitte kai Netflixissä julkaistun Witcher-sarjan? Niin huomasin minäkin, olenhan myös kirjasarjaan pohjautuvien tietokonepelien fani. Suosittelisinko sitä? Kyllä sen fantasianälkään ahmii, jos vatsa kurnii Game of Thronesin jälkeen. Tykkäsin erityisesti Henry Cavillin Geraltista ja messevistä miekkatappeluista. En puolestaan tykännyt hiukan sekavasta tarinankerronnasta – Cirin, Yenneferin ja Geraltin tarinoita kun ei kerrottu kronologisesti. Ei tietenkään ole pakko kertoa, mutta vaikkapa kuvan alareunaan ilmestyvistä vuosiluvuista olisi ollut hyötyä. Yenneferistähän tuli velhotar kauan ennen Cirin syntymää, mutta sarjasta se ei käynyt ilmi juurikaan.
Välillä tuli myös olo, että katsoisin jotain 90-luvun viikonloppuaamujen fantasiasarjaa: hiukan pökkelöä dialogia ja halvalta vaikuttavia erikoistehosteita. Witcherin lohikäärme varsinkin oli kuin suoraan Xenasta tai Herkuleksesta. Ei sekään nyt täysin huono juttu ollut. Lämmöllähän lapsuuden viikonloppuaamujen tv-sarjoja usein muistelee 🙂 Striga puolestaan oli kuitenkin vaikuttavan ruma ilmestys, joten oli tehosteissa välillä laatuakin. Epätasainen laatu kuvaa sarjaa kokonaisuutena itse asiassa aika hyvin. Lisää tuotantokausia on luvassa, joten toivottavasti saavat puutteet hiottua pois tulevaisuuden jaksoissa. Potentiaalia sarjalla kyllä on.
Jos jokin ilta huomaat istuvasi tylsistyneenä sohvalla, niin anna Geraltin seikkailuille mahdollisuus. Ei se ole huonoin tapa viettää iltaa. Minun witcheröintini eivät päättyneet tv-sarjaan, vaan palasin pelaamaan Witcher 3 -tietokonepelin läpi toisen kerran. Kyseessä on mielestäni viime vuosikymmenen paras peli. Siinä jäi blogipostausten miettiminen taustalle, kun se iski kyntensä minuun ja omi vapaa-aikani. En ole kovin aktiivinen videopelaaja normaalisti, mutta jotkin pelit vain koukuttavat totaalisesti, kuten Witcher 3. Jos en pelaa, niin sitten en pelaa. Jos kuitenkin pelaan, niin sitten pelaan kunnolla.
Niin joo, Netflixin Witcher olisi kaivannut mielestäni peniksiä. En juuri perusta alastomien naisten vartaloiden näyttämisestä tv-sarjoissa, koska eipä sillä tirkistelyä kummempaa funktiota juuri ole. Witcherissäkin alastomuutta riittää. En ala katsomaan televisiosarjoja nähdäkseni alastomia naisia vaikka heteromies olenkin, ja koen, että minua, sarjan katsojaa, aliarvioidaan, kun vaikkapa paljaat rinnat ilmestyvät ruudulle. Kiinnostuksen herättämisen suhteen mennään siitä, mistä aita on matalin. Hoi! Sarjojen tekijät! Jos alastomuutta on näytettävä, niin pippeleitä esiin myös tai edes alastomia kehoja, jotka poikkeavat länsimaisista kauneuisihanteista. Kyseessä on pieni asia, joka kuitenkin ärsyttää minua. Noh, minkäs teet… Seksi ja nuorten naisten alastomuushan ovat vanhoja, eittämättä toimivia myyntikikkoja. Ja tiedä sitten, miten pippelit menisivät läpi Amerikassa tai muualla maailmassa… Ehkä blogipostaukseni on hyvä päättää tähän dilemmaan. Ensi kerralla jupisen todennäköisesti työkokeilustani.
Kolahtiko Witcher teihin? 🙂