Pojan kuvien tulokset näytti hyvältä. Silti pelko nakertaa sisustaani. Yritän nauttia hyvistä hetkistä, nyt on sellainen. Kuvat oli puhtaat ja pojan sydän ei ole vahingoittunut kaikista mysrkystä, vaan on kunnossa. Olen reipas. Ajattelen töihin paluuta, se olisi oikeasti aika mukavaa jo päästä aikuisten maailmaan takaisin. Silti en vanhaan ammattiini varmaankaa palaa. Pitää miettiä jotain uutta. Kaipaan jo toidenlaista pään käyttöä, en vain näitä aikatauluja eri lääkäreiden ja tutkimusten ja lääkkeiden kanssa. Olen onnellinen ihanasta perheestäni, mahtavista ystävistäni, hyvistä sukulaisistani. Olen onnellinen ja siksi niin peloissani <3