2018 minut yllätettiin maailman kauneimmalla kihlasormuksella. Sormus on täydellisempi mitä olin koskaan voinut edes kuvitella…

En ollut koskaan aikaisemmin kauheasti edes ajatellut unelmieni kihlasormusta tai ylipäätään sormuksia. En ole koskaan ollut kauhean tietoinen sormuksista, miltään osalta. Timanteista, materiaalista, koosta? Ei mitään hajua. Mitä nyt kuluneina vuosina satunnaisesti selaillut Pinterestiä, Instagramia ja höpötellyt ystävien kanssa. Ajatusmaailmani on kuitenkin ollut jo monen vuoden osalta se, että minulle tulee vain yksi sormus ja sen on oltava näyttävä. Ainut visioni ja ajatukseni on ollut se, että jos joskus sormuksen saan timanttia saisi olla, mitä enemmän sen parempi tietty (terveisin harakka). Olen myös miettinyt, ettei minulle kuitenkaan mikään ihan älytön timanttisormus sormeen sovi…Minut tuntevat tietävät, että omistan todella pienet ja sirot kädet sekä sormet. Eli siis todella näyttävä timanttisormus, mutta ei liian iso. Helppoa, eikö niin naiset? Voi mies raukat..

Niin kuin on ehkä jo käynyt aikaisemmin ilmi, olemme seurustelleet todella todella nuoresta asti. Silti en jotenkin ollut osannut kuvitella tai ajatella kihloja tai naimisiinmenoa. Sanotaanko nyt siis näin, että en ollut osannut vielä tosissani ikinä semmoisesta ”haaveilla”. Olen pohtinut jälkeenpäin sen ehkä johtuvan siitä, kun on lapsesta asti ollut toisen kanssa. Sitä pitää itseään jotenkin välillä vieläkin ihan lapsena, vaikka todellisuudessa olemme jo aikuisia ja olleet yhdessä pienen ikuisuuden. Monien mielestä kihlautumisemme oli jo todella luonnollista kaikkien näiden vuosien jälkeen. Mietin välillä vieläkin mielessäni, miten hämmentävää on se, että tuo toinen puolisko on ajatellut meidän kihlautumista jo pidemmän aikaa ja suunnittelikin kyseistä tapahtumaa melkein vuoden päivät. 

Minun ajatusmaailmani pikku tytöstä lähtien on ollut se, että kun mennään kihloihin, se on lupaus avioliitosta ja muutaman vuoden sisään mennään naimisiin. Naimisiinmeno ei muuta meidän elämäämme käytännössä millään tavalla, emme välttämättä edes vaihda sukunimiä, joten vihkiminen ei oikeasti muuta mitään. Emme siis nähneet mitään syytä olla järjestämättä upeita rakkaudentäyteisiä juhlia meidän rakkaille! 

Mutta nyt siis niihin sormuksiin! Minun kihlani on Story Of Love -mallistosta ja Vilin kihlasormuksen teetätimme Thaimaan matkallamme heti kihlauksesta seuraavana päivänä.  Minun sormukseni on valkokultainen ja siinä on timantteja. Vilillä on klassinen valkokultainen sormus, jossa on pari kultasepän kanssa yhdessä mietittyä yksityiskohtaa. 

Sormukseni oma rasia oli niin suuri, että Vilillä olisi ollut hankaluuksia pitää se salassa, joten hän kävi pyytämässä pienemmän sormusrasian mukaan reissuun. On ollut hauska kuulla näin jälkeenpäin kaikkia tarinoita alkaen sormukseni ostamisesta ja päättyen reissuumme. Vili voisikin joskus koota postauksen kaikista hauskoista tilanteista ja ajatuksista kohti kosimista. 

Kiinnostaisiko teitä kuulla tämän hetken ajatuksiani vihkisormuksesta? Tuleeko mulle sittenkin vihkisormus, jos tulisi millainen? Jos ei, miksi pysyn yhden sormuksen kannassani? 

Milla