Kuljen nykyisin lähes aina hiukset auki, jollei jumppaponnaria lasketa, mutta letitän lähes joka aamu kolmevuotiaan tyttäremme hiukset. Siistit letit alati liikkeessä olevan tahtoikäisen hiuksiin saa vain, jos on nopea ja nopea. Eli siinä ei sovi turhan kauan jäädä miettimään letityssuuntia ym. Parhaiten onnistuu, kun hän katsoo aamun lastenohjelmia ja kaikki toimenpidettä helpottavat apuvälineet ovat käden ulottuvilla. Tarvitaan vähintään piikkikampa jakausten tekoon, letitystuote (olen hullaantunut Paul Mitchell -sarjan Neon Sugar Cream-silotusvoiteesen) sekä pieniä läpinäkyviä lettikumppareita (must!)

Aloitin aikoinani letityksen opettelelun harjoittelemalla ensin lettien teon omiin hiuksiin. Perus ranskalainen letti sujui lopulta myös ilman peiliä. Sitten istutin letitettävän peilin eteen ja tein kuten olisin tehnyt omiin hiuksiin. Kun tämä sujui näppärästi, oli helppoa letittää missä vain. Pienen ihmisen on istuttava joko lattialla edessäni tai korkeammalla tuolilla jolloin voin letittää seisten.

Suosikkilettini on nykyisin hollantilainen letti, joka on kuten ranskalainen, mutta osiot lisätään alakautta, eikä päälle.

Kiva kampaus tulee kahdesta hollantilaisesta letistä, jotka kiertävät päätä molemmin puolin. Loppupäät piilotetaan sivuille lettien sekaan.

Parhaiten tämä lettikampaus onnistuu ei aivan vastapestyyn hiukseen. Hentojen hiuksien käsittelyä helpottaa tuo yllä mainitsemani Neon Sugar Cream, joka samalla silottaa ja antaa sopivan tuntuman pikkuhiuksiin. Tykkään siitä, ettei kampaus ole aivan ”joka karva ojennuksessa” tehty, vaan siinä saa olla vähän epätäydellisyyttä mukana.

Tykkäättekö tehdä lettikampauksia itsellenne tai lapsillenne?