Missä ne ennakoivat supistukset oikein viipyvät?

Joka paikassa annetaan ymmärtää, että lähes kaikilla odottajilla on ennakoivia supistuksia kuukausia tai vähintään viikkoja ennen h-hetkeä. Siellä synnytysvalmennuksessakin neuvolan täti sanoi, että ”teillä varmaan on näitä jo ollut. Kenellä ei ole? Käsi ylös.” Minä ja yksi toinen möhömaha nostimme varovasti kätemme, mutta kaikilla muilla ilmeisesti oli jo supistellut. Ja minun laskettu aikani oli kuitenkin tulossa ensimmäiseksi. Niin että missä ne viipyvät? Kysyn vaan?

Tässä vaiheessa kuulisin mielelläni kertomuksia, joissa supistuksia ei ole ollut, mutta lapsi on kuitenkin tullut about ajallaan ja synnytys on käynnistynyt itsestään ja mennyt hyvin. Please? Anyone? Tällä hetkellä mielessäni pyörii kauhukuvat siitä, että bébé ei vaan meinaa tulla vaan laskettu aika ylittyy kahdella viikolla, jonka jälkeen synnytystä koitetaan käynnistää päiväkausia ja sen jälkeen synnytys ei etene ja loppujen lopuksi joudun sektioon ja olen kovin kipeä ja ikuisuuden sairaalassa.

Niin että muutaman supistuksen voisin nyt ottaa jo. Edes perinteiset kolme ässää eivät saaneet aikaan mitään tuntemuksia. Tai se ei ole ihan totta, onhan minulla kaikenlaisia tuntemuksia, mutta ei supistuksia. Tosin kättärin erikoistuva lääkäri lohdutteli minua, että ne kuukautiskipumaiset kivut alaselässä voivat myös johtua supistuksista, jotka eivät vain sitten tunnu muulla tavalla. Ei kai auta kuin lohduttautua sillä.

Tämä odottelu alkaa tehdä temppuja mieleni kanssa. Ensinnäkin olen ihan lahopää tätä nykyä ja laitan joka asiasta muistutksen puhelimeeni. Lisäksi nukun huonosti, koska mahan kanssa alkaa olla epämukavaa ja veskissä täytyy käydä vähintään kerran-kaksi yössä. Koska nukun huonosti olen väsynyt päivisin enkä saa juuri mitään aikaiseksi, to do-listani ei ole juuri lyhentynyt viikkoon. Täytyy oikeasti koittaa nukkua päikkäreitä, jotta olen voimissani, jos bébé joskus päättää tulla. Mitä olen tänään tehnyt, on ottanut reseptejä talteen. Minulla on ollut hirveä pino erilaisista lehdistä revittyjä sivuja, joista nyt leikkelen talteen reseptit, joita haluaisin kokeilla. Mies pyöritteli päätään lähteissään, kun olin levittäytynyt sohvalle ja sohvapöydälle paperipinojen ja saksien kanssa. Rehellisesti sanottuna en tiedä kuinka monia noista tulen oikeasti kokeilemaan, kun keittokirjojakin on hirveä määrä ja netti ohjeita pullollaan, mutta onhan se kiva olla reseptejä varalla.

Kommentit (5)
  1. Täällä myös -aina sitä kysytään supistuksista ja aina vastaukseni on, että ”no en oikein tiedä”. Mistä sen voi ylipäätään ensikertalaisena tietää mikä on supistelua ja mikä on liitoskipuja tai muuta mahan kasvamisesta johtuvaa? 😮 Kyllähän niitä kaikenlaisia tuntemuksia on ollut ja on, mutta en kyllä sata varma voi olla mihin kategoriaan ne luokitellaan. Yritän pysyä rauhallisena ja ajatella, että tässä mennään päivä kerrallaan 🙂

    1. Ihanaa etten ole ainoa epävarma. Kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että kyllä ne tunnistaa ja tosiaan tuntuu kuulemma siltä, että vasta kovettuu. En minä ole sellaista tuntenut, kai. Päivä kerrallaan täälläkin on menty, mutta nyt kun laskettuun aikaan on enää viikko (!) alkaa mietityttää, että eteneekö se homma mihinkään. Kun kuitenkin toivoisi synnytyksen käynnistyvän luonnollisesti ja mielellään melko pian 😀

      1. Sama homma! Tällä viikolla tuli tosiaan täyteen se maaginen rv 37 ja jotenkin tuntuu, että nyt ymmärrän, miksi raskaudesta puhutaan raskautena -alkaa nimittäin käymään raskaaksi 😀

        Täytyy luottaa siihen, että kyllä se Bebe sieltä tulee kun hän on siihen valmis 🙂 Tsemppiä viimeisille päiville (?) 😮 🙂

  2. Itse pähkäilin kanssa tosi pitkään, että onkohan niitä supistuksia ollut vai eiköhän niitä ole ollut vai mikä tässä nyt oikein mättää. Neuvolassakin useasti kysyivät onko ollut ja minä siinä olkiakohautellen että enpä tiedä. No tänään sitten neuvolalääkäri oli alkamassa tunnustelemaan vauvaa eka vatsanpeitteiden läpi kun tokaisi, että ”sulla taitaa olla supistus.” Ai on vai? En minä mitään tunne. ”No ihan selvästi on. Vatsasi on ihan jännittynyt ja kova. Noin, nyt se meni ohi”… oookei, eli on niitä kai ollut.

    Olen sitten päätellyt, että se tuntemus kun tuntuisi, että on just lankuttanut kaksi minuuttia ja vatsalihakset on väsyneet ja hieman selässä on tuntemusta, saattaa hyvinkin olla supistus/sen jälkeinen olotila. Mutta kivuliaita supistuksia ei ole ollut vielä toistaiseksi ja varmasti suurinta osaa noista mahdollisista harjoitussupistuksista tuskin olen huomannut. Kai.

    Tosin niinkin on lohduteltu, ettei kaikilla ole kivuliaita harjoitussupistuksia tai ennenaikaisia supistuksia ja silti saa sitten kyllä ihan kunnon supistukset kun synnytys alkaa…

    1. Toivon, että minäkään en vaan tunne niitä. Ne kun kuitenkin kai valmistelisivat paikkoja ja ennakoisivat synnytyksen lähestymistä ja kovasti toivoisin, että se jo pian lähestyisi 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *