Lisää unia ja pahoinvointia

Huomaan unentarpeeni lisääntyneen valtavasti. Ennen 7-8h/yö oli hyvä määrä, kuudellakin pärjäsi. Nyt menee kevyesti 9-10h yössä ja parin tunnin päästä heräämisestä olisin jo valmis päikkäreille.

Eilen sentään selvisin miehen kanssa lenkille (joskin kävelysellaiselle). Ja se tuntui lievästä huonovointisuudesta huolimatta ihan hyvältä.

Viime yönä katselin imetysunia. Muistan miettineeni kuinka hassulta imettäminen tuntuu. Tänään aamulla seuranani oli järkyttävä väsymys ja hampaiden harjaaminen laukaisi oksennusrefleksin. Se siitä aamiaisesta. Yök! Miksi pitää ihmisen voida pahoin ja kuinka kauan tämä kestää? Mieskin totesi, että ehkä me ”hankimmekin” vain yhden lapsen.

Perhe Raskaus ja synnytys

Tunnelmat ensimmäisen viikon jälkeen

Viikko sitten tein ensimmäisen positiivisen raskaustestin. Mielessäni olen siis ollut viikon raskaana. Rauskauslaskureiden mukaan nyt on menossa 5+2-5+5. En tiedä kiertoni pituutta tarkalleen, joten riippuen siitä laskurit antavat hieman erilaisia lukemia. Aikanaan kiertoni oli 28vrk, mutta pillereiden jälkeen ensimmäinen kierto oli 25vrk. Seuraavasta kierrosta tulin raskaaksi eli en tiedä kuinka pitkä se oli.

Toisen positiivisen testin jälkeen soitin neuvolaan. Sain jo parit onnittelut ja paljon linkkejä, joista hakea tietoa. Minua myös kiiteltiin kovasti, kun soitin näin aikaisessa vaiheessa. Helpottaa kuulemma ajan järjestymistä ja toki antoi minulle varaa valita itselleni sopivan ajan. Sain ajan vapaapäivälle, jotta ei tarvitse töissä selitellä. Ensimmäinen äitiysneuvola on kolmen viikon päästä. Jännää! Silloin varmaan myös varataan aika ensimmäiseen ultraan. Vielä jännempää! En malta odottaa! Sitten saan nähdä, että onko siellä oikeasti jotain ja elossa ja oikeassa paikassa jne. Tällä hetkellä fiilikset on hieman epäileväiset – en uskalla vielä liikaa iloita. Oireista päätellen olen selkeästi raskaana, mutta en vielä tiedä onko kaikki kunnossa ja mitä vaan voi vielä tapahtua. Ei auta kuin toivoa parasta.

Ja niistä oireista. Ei kyllä ole epäilystäkään, ettenkö olisi raskaana. Väsyttää, kuvottaa (oksennellut en onneksi ainakaan vielä ole, mutta pari kertaa juossut pöntölle yökkäilemään), rinnat ovat edelleen kipeät ja ihan kuin ne olisivat jo hieman kasvaneet (voivatko ne kasvaa jo tässä vaiheessa), menkkakipumaisia kipuja on vähän väliä, yöllä kun yritän nukkua on outoja tuntemuksia/kipuiluja vatsassa, joiden takia on välillä vaikea saada unta ja lisäksi seisomaan noustessa tai äkkinäisiä liikkeitä tehdessä tuntuu alavatsassa (etenkin oikealla puolella) repivää/vihlovaa kipua. Miestä se tuntuu pelottavan ja minäkin aluksi hieman jännäsin, vaikka arvelinkin sen kuuluvan asiaan. Tänään, erästä blogia lukiessani, näin maininnan repäisykivuista. En ollut aiemmin kuullutkaan moisesta käsitteestä ja hieman googlailtuani kävi ilmi, että nuo taitavat olla melko tavallisia raskausoireita eikä niistä ole syytä huolestua. Oppia ikä kaikki.

Päivä päivältä käy selvemmäksi, ettei minulla ole hajuakaan mitä kaikkea raskauteen, odotukseen ja vauvoihin liittyykään. Aika alkaa opiskella!

 

Perhe Raskaus ja synnytys