Video

Rainy autumn day from Annika Vki on Vimeo.

 

”Videoiden teko kiinnostaa. En osaa. Kiinnostaa. Mutten osaa.” 

Olen työni takia jatkuvasti tilanteessa jossa on omaksuttava uusia asioita, tilanteita, ihmisiä, nähtävä pintaa syvemmälle, sisäistettävä yritysfilosofioita ja mottoja, hyödynnettävä sanattomia tarkoitusperiä oman työn tekemisen pohjaksi. Siksi vapaa-ajalla kaikenlainen
ei-työperäinen opiskelu ja uusiin juttuihin perehtyminen tuntuu usein liian työläältä ja jää kiinnostuksenkohteissa häntäpäähän. Helppous on arjessa kova sana. 

Olen kuitenkin saanut itseni kiinni ylinnäolevan mantran toistamisesta useamman kerran kuluneen loppukesän + syksyn aikana. On ikävää jos ei osaa jotain mitä haluaisi tehdä. Niinpä, hei, opettelen. 

Niinpä kuvasin muutaman pätkän tänään aamulla, omia syyspäivän juttujani, tämän hetken fiiliksiä. Editoin videon kynttilänvalossa, lounasta syödessäniTämä video on ihkaensimmäiseni, ja tein sen iMoviella. Toivottavasti raukea syysaamun fiilis välittyy. Videon tekeminen oli todella iisiä. 

Älkäämme siis tyytykö aina helppouteen, siihen että emme taida jotain. Välillä on hyvä laajentaa katsantokantaa ja vierailla oman mukavuusalueen ulkopuolella. Harva asia on kovin vaikea, jos sitä jaksaa hetken tutkia. 

Pakkaan itse näillä hetkillä tämän työviikon pillit pussiin tyytyväisenä. Viikko on ollut super, monta juttua on saatu taputeltua maaliin ja kivoja uusia alkaa. Viikonlopun starttaan taidenäyttelyssä – nyt on nimittäin viimeiset mahkut nähdä Riviera Turun taidemuseossa. Hyvistä aikomuksistani huolimatta en ole taidemuseonmäelle ennen tätä ehtinyt (Puolalanpuiston nurmikot tosi vetivät puoleensa kuin magneetti, mutta kesähelteistä ei tullut mieleen tuhlata sekuntiakaan viereisissä sisätiloissa). Onneksi vielä ehtii, sillä valokuvanäyttely on nähtävillä vielä tämän viikonlopun ajan

Lempeää perjantai-iltaa kaikille! xo

 

/ My first video ever. About autumn feelings, recorded today. xo 

 

Hyvinvointi Sisustus Mieli Höpsöä

Mustavalkoinen uniformuni mun

party.jpg

party7.jpg

Muistikortilta löytyi kuvia eräältä kauniilta loppukesän lauantai-illalta, jolloin olin tyttöjen kanssa teatterissa ja drinksuilla. Olen napannut pari kuvaa asustani ennen pukeutumiseta, varmaankin sen vuoksi että tällaisesta pukeutumisesta on tullut mulle lähes uniformu. 

Oma party-pukeutumiseni koostuu yleensä aina tylsistä(?) mutta ah, niin turvallisista väreistä: mustasta ja valkoisesta. Vaihtelun vuoksi joskus pelkästä mustasta, hah. Musta ja valkoinen ovat ihanan puhtaita ja toimivat aina. Kontrasteista en kuitenkaan pidä, eli mustavalkokuosisia vaatteita ylläni ei juuri nähdä. Muut värit ovat sitten huulissa ja kynsissä, jos sielläkään. Korut minimalistisia, hentoja, kultaa tai hopeaa. 

Monesti sovittelen juhlaan vaikkapa vihreitä tai sinisiä vaatteita, mutta huolimatta siitä miten kauniita nekin ovat, jostain syystä ylle valikoituu melkein aina jotain kuvan kaltaista. Pidän siitä että oma tyyli ja väripaletti on selvillä, mutta välillä ajattelen kyllä että voisihan sitä vähän kokeellisemminkin pukeutua. Ystäväni Laura on tosin malliesimerkki siitä miten väriallergikonkin puvusto voi olla upea, joten kokeelliset ajatukset unohtuvat nopsaan. 

Lauantaina olimme vieraana häissä joiden pukukoodi oli ihana: black&white. Ihan mun juttu. Kammoan tyyliin ”pukeudu pinkkiin” -pukukoodia, tai sitä rintasyöpäpäivää (myötäelämiselle iso peukku, mutta voitaisiinko toi väri please vaihtaa..). 

Kivoimmat pikkujuhlavat vaatteet löytyy Zarasta. Sinne menen aina kun pitää löytää nopeesti jotain kivaa, eli melkein aina.. 

 

/ my party look is always monocronic: black and white. Plus gold/silver and some colourful nailpolish + lipstick. xx

Muoti Päivän tyyli