Voi huh heijaa kun juuri olen hyvää vauhtia rentoutumassa Napukan nukkumisten suhteen, niin jokos pukkaa uutta stressitekijää! Mikäs se onkaan se toinen, jokaisen vauvan vanhempia (varmaan) jossain vaiheessa pohdituttava ja huolta aiheuttava asia, nukkumisen lisäksi? No syöminen! 

Kävimme eilen 8kk neuvolassa toteamassa, että Napukka ei ole kahdessa kuukaudessa saanut käytännössä yhtään lisää elopainoa. Pituutta oli tullut pari senttiä, mutta painokäyrä oli vetänyt tasaiseksi. Ei, en ole nyt hysteerisenä tästä asiasta ja kyllä, neuvolassa sanottiin, että näin voi joskus olla ilman, että vauvalla olisi mitään hätänä. Mutta vauvojen olisi kyllä hyvä koko ajan saada lisää painoa. Saimme ylimääräisen 10kk neuvolakäynnin sekä ohjeet kiinnittää Napukan syömisiin enemmän huomiota. Ja tässä on se kohta, jossa minun on nyt aktiivisesti pidettävä pää kylmänä. Kun rupean kiinnittämään johonkin asiaan huomiota voi olla, että helposti menee nimittäin överiksi. Kun minulta kyseltiin (paikalla siis terkka ja lääkäri), millaisia määriä Napukka syö, vastasin, että mielestäni kyllä ihan hyvän kokoisia. Napukkahan syö sekä syötettynä soseita että sormiruokailee, aina vähän sen mukaan, mitä olen saanut aikaiseksi tarjota hänelle. Sormiruokafoorumeillakin aina muistutetaan, että mahaan päätynyt ruoan määrä ei ole vauvalla onnistuneen ruokailun mittari. Totesinkin, että joskus, kun tarjoan sormiruokaa, voi olla, ettei mahaan päädy juuri mitään, mutta monista ruoista selvästi pitää ja syö tyytyväisenä. Lääkäri sanoi (sanojaan selvästi huolella asetellen etten hätääntyisi), että noin pari desiä lounaalla ja päivällisellä voisi olla sellainen hyvä määrä. 

Anteeksi mitä?

Juu ei todellakaan toteudu meidän vauvalla. Napukka saattaa syödä kolmekin ateriaa sellaisesta 190 gramman valmiista vauvanruokapurkista. Jos tarjoan jotain karkeampaa, itse tehtyä ruokaa, mitataan menekkiä ennemminkin teelusikallisissa kuin deseissä. Enhän voi pakottaa vauvaa syömään yhtään sen enempää, kuin hän haluaa. Näin totesi lääkärikin. Eikä ole tarkoituskaan. Mutta miten minä nyt sitten kiinnitän huomiota tähän asiaan?? Ja varsinkin, miten olla nyt stressaamatta tästä liikoja? Olla ryhtymättä punnitsemaan Napukan annoksien ylijäämiä? Olla hankkimatta jotain appia johon kirjaan määrät ja tuijottelen sitten kuvaajia ja liian pieniä lukuja?

No tuli sieltä toki helpommin noudatettavia ohjeitakin. Rypsiöljyä voisi lisätä lounaaseen ja päivälliseen, jotta niistä saisi vähän energiapitoisempia. Kun Napukka sormiruokailee, hänelle voisi samalla syöttää myös jotain, ettei kaikki ruoka päädy vaan syliin, lattialle ja liiskattuna pöytään. Viisi ateriakertaa meillä olikin jo käytössä, näiden yhteydessä imetykset, tämä oli hyvä. Yösyötöistä voisi hankkiutua eroon. Kuten olen maininnut, olen imettänyt vielä kerran puolen yön kieppeillä, sekä aamulla noin kuuden aikaan, jonka jälkeen oleme jatkaneet vielä unia, eli tavallaan kahden yöimetyksen taktiikalla. (Tänään tosin Napukka nukkui melkein kahdeksaan, niin tuo toinen imetys jäi pois.) Meillä on jo pidempään ollut ajatuksena, että joululomalla reissailujen jälkeen, kun Mies voi osallistua paremmin öihin, vieroitamme Napukan yömaidoista. Olen tätä vähän jännittänyt, kun se on jo niin lähellä, mutta tästä paino-keissistä sain sitten onneksi varmuutta. Nyt on aika. Pelkällä äidinmaidolla hän ei enää kasva, ja yötankkaukset saavat aikaan sen, että maha ei päivällä tunnu niin tyhjältä ja ateriat jäävät pieniksi. Todennäköisesti näin siis.

Vaikka aika hyvin olen saanut pidettyä pakan koossa ja ollut hermoilematta Napukan ruokailuista, en voi olla pikkuisen jännittämättä, mitä puntari näyttää kahden kuukauden päästä. Ja etenkin, mitä se sitten tarkoittaa, jos painoa ei ole silloinkaan tullut tarpeeksi. No, sitä on tietysti oikeasti ihan turha nyt murehtia, joten ei muuta kuin kiinnittämään huomiota Napukan ruokailuihin! ;P

Olisi ihan tosi kiva kuulla, jos sinulla on kokemusta kiinteitä syövän vauvan hitaasta painonnoususta, tai ylipäänsä, kuinka paljon ne 8kk vauvat sitten muilla syövät. Oikeastiko parin desin annoksia??