Pahoinvoinnin uudet tuulet…
Yhdestoista viikko on alkanut. Olin elätellyt toiveita, että oloni normalisoituisi jo pikku hiljaa. Päivisin pystynkin itseasiassa jo syömään aika lailla kunnolliset ateriat, kunhan vaan saan levätä runsaasti. Nyt kuitenkin tämän viikon aikana mukaan on tullut hyvin voimakas iltapahoinvointi. Se vaikuttaa mieleen, se vaikuttaa jaksamiseen, se vaikuttaa uneen. Ja hampaiden pesuun. HUH! Illan hammaspesusta on tullut jo ajatuksena aivan uskomattomattoman kuvottavaa. Harjaus ja etenkin sen jälkeen suoritettava vaahdon ja liman sylkeminen triggeröi oksentaisen. Lavuaariin pykäilystä onkin tullut iltojeni ilo. Aamulla homma sujuu vähän paremmin, kunhan muistan harjata hampaat vasta aamiaisen jälkeen. Vatsalaukku aina myös järkyttyy oksentamisesta niin, että kun menen sänkyyn, joudun nyt sääntönä nousemaan ainakin kerran vielä halailemaan pyttyä. Niiden lukuisten pissallakäyntien lisäksi. Nukkumaanmenosta on siis tullut hyvin vastenmielinen osa vuorokautta. Aamulla olenkin sitten ihan voipunut tyhjän ja särkevän mahani kanssa. Pieni kipollinen kaurapuuroa on ollut aamujeni pelastus. Tänään lisäsin puuroon vielä pakastimessa hetken ollutta, viipaloitua banaania. Tämä yhdistelmä helli dramaattista masuani ja sain päivän kutakuinkin käyntiin.
Olen laihtunut nyt raskauden alusta jonkin verran. Ennen raskautta painoin noin 57kg, nykyään vähän päälle 53kg. Minun varressani tuonkin eron näkee selvästi. Osa on lähtenyt rasvakerroksesta, esimerkiksi posket ja ranteet näyttävät hyvin hoikilta. Olen kuitenkin huolissani, että olen menettänyt myös jonkin verran lihasmassaa, sillä jaksan liikkua nykyisin niin rajoitetusti. Huonoilla syömisillä ei toki mitään massiivisia urheilusuorituksia tehdäkään, mutta olen kaiken kaikkiaan hyvin selvästi passiivisempi kuin ennen. Kaikki liikkeni ovat hitaita ja säästeliäitä. En edes muista, milloin olisin viimeksi ottanut juoksuaskeleita tai hyppinyt. Tai ylipäätään tehnyt ripeää liikettä. Kotona suunnittelen reissut keittiöön ja vessaan hyvin taloudellisesti. Salilla käytän hyvin pieniä painoja tai en ollenkaan. Ennen kuitenkin kyykkäsin levytangon kanssa, punnersin penkistä ja tein maastavetoja, minulle selvästi raskailla painoilla. Käsitän, että raskaana minun täytyy ottaa kevyemmin, mutta olen huolissani yleisvoinnistani. Jos vaan oksentelen ja lihasmassani (sekä rasvavarastoni) hupenevat, ei se voi olla mitenkään minulle hyvästä. Puhumattakaan siitä, mitä tällainen hiipuminen aiheuttaa silmien takana.
Tänään jokapäiväisellä (pakko)kävelylläni päätin siis pistäytyä apteekkiin ja kokeilla pahoinvointirannekkeita. (Minua niin nauratti, kun mainitsin asiasta Miehelle, ja hänelle tuli ”pahoinvointirannekkeesta” mieleen ranneke, jota näyttämällä saa firman bileissä ilmaiset juomat!!) Tuotemerkki on nimeltään Sea band, ja se perustuu siis akupunkitioon. Ranteesta löytyy nei kuan niminen akupiste, jota vasten rannekkeen sisäpuolella oleva kova puolipallo asetetaan. Olen samaista pistettä hieronut aiemminkin peukalolla, ja sillä kyllä jotain vaikutusta tuntuu olevan. Rannekkeiden kanssa pystyn tietysti pitämään paineen kohdallaan jatkuvasti ja molemmissa käsissä. Ranneke on tarkoituksella aika kireä, joten katsotaan, kuinka pitään sitä pystyy yhtäjaksoisesti käyttämään.
Todelliset tehonsa rannekkeet tietysti näyttää vasta illalla, mutta heti sain niistä kyllä jonkinlaista boostia. Kaupasta tarttui nimittäin tällainen ihana lauantaiherkku-kimara! Se, että tunnen oikeata ruokahalua on ollut melko vähäistä viime päivinä. Tuntui siis ihanalta lastata kaikkea hyvää koriin. Myös kokkaamisesta sain ihan uudenlaista iloa tänään, puhumattakaan syömisestä!!
Osa valveutuneista äideistä ja äitikokelaista varmaan huomasikin: vuohenjuusto! Miten sellainen listeriariski-pala on päässyt mukaan?? Järkeilin, että jos pidän sitä 200 asteisessa uunissa niin pitkään, että se on saanut hyvän tovin kiehua ja kuplia, kyllä siitä kaikki pöpöt sitten kuolevat. Ja se oli niiiiin sen arvoista! En muista, milloin olisin nauttinut ruoasta kuten äsken. Valutin juuston päälle vielä Miehen kotitilan hunajaa, tein jokirapusalaatille ihanan vinegretten ja grillasin oliiviöljyllä ja mustapippurilla maustettua tomaattiterttua uunissa. Lisäksi vielä herkkuleipää dipattuna oliiviöljyyn ja balsamiviinietikkaan. Ah! Olen vieläkin ihan fiiliksissä annoksestani!
